Kirjoittaja: Ari Kaihola

Tämä on jatkoa aikaisempaan syöpää käsittelevään artikkeliini, joka oli ensimmäinen Turpaduunari-sivustolle kirjoittamani juttu. Siitä on nyt 3 vuotta. Otsikko voisi yhtä hyvin olla vaikkapa: Mitä kuuluu 3BP:lle?, koska se oli tuossa aikaisemmassa kirjoituksessa sellainen uusi lääke, jota ei aikaisemmin ole syövän hoitoon käytetty. Sen vaikutus kohdistuu syövän metaboliaan, sen energian saantiin ja aineenvaihduntatuotteiden pois kuljetukseen, jotka se tavallaan ’tukkii’ ja saa syöpäsolun näin tukehdutettua kuoliaaksi. Ja koska syöpäsolussa nuo aineenvaihduntareitit toimivat terveestä solusta poikkeavalla tavalla, 3BP:n pitäisi tuhota vain syöpäsolut ja jättää terveet solut rauhaan. Tämähän olisi aivan ideaali syöpälääke!

Kirjoitin siitä myös Insuliiniresistenssi-kirjoitussarjassa näin:

”3-bromopyruvaatin lisäksi on saatu lupaavia kokemuksia erilaisista antibiooteista, metformiinista ja näiden yhdistelmistä. Metformiini tehostaa paaston vaikutusta ja saa tässä tutkimuksessa käytetyt paksunsuolen ja rintasyövän kasvun lähes pysähtymään (hiirillä). Laboratorioiden uumenissa jo epäilemättä hiotaan täsmällisempiä ja hienostuneempia molekyylejä eri aineenvaihduntareittien katkaisemiseksi syöpäsolussa. Ja nämä molekyylit ovat sitten aivan varmasti patentoitavia.”

Tässä artikkelissa päivitämme metabolisten syöpähoitojen tilanteen maailmalla ja keskeisin tarkastelun kohde on 3BP.

3-Bromopyruvaatti

Käytin Google Scholarissa hakua ’3-bromopyruvate ”cancer”’ ja sain näitä avainsanoja vastaavia tuloksia ao. grafiikan mukaisesti eri vuosilta tämän vuosikymmenen alusta lukien. Kiinnostus on siis kasvanut jyrkästi tällä vuosikymmenellä. Nykyisin julkaistaan vuosittain keskimäärin 300 tutkimusta, artikkelia, katsausta tai muuta tieteellistä paperia, joissa tätä asiaa on käsitelty. Useimmat tutkimuksiksi luokiteltavat ovat ’koeputki’kokeita eli (syöpä)soluviljelmään lisätään jotain kemikaalia, tässä tapauksessa 3BP:tä, ja katsotaan mitä soluille tapahtuu. Harvinaisempia ovat hiiri- tai rottakokeet eikä ihmisillä tehtyjä kokeita toistaiseksi ole. Muilla metaboliaa hyödyntävillä uusilla syöpälääkkeillä on jo päästy kliinisiinkin kokeisiin asti. Niistä myöhemmin lisää.

3-Bromopyruvaattia (3BP tai 3-BrPA) on kokeiltu jokseenkin kaikkien syöpätyyppien nujertamiseen soluviljelimissä ja joissakin rotta/hiirikokeissa ja teho on ollut hyvä. Ihmiseen sitä on käytetty toistaiseksi vain muutamassa erikoistapauksessa.

Heksokinaasi-II:sta riippuvainen ”Warburgin efekti” ja mitokondrioiden happeen perustuva energian tuotanto syövässä: kohteet tehokkaalle hoidolle 3BP:llä -niminen katsaus vuodelta 2016 toteaa: ”…kaikista näistä tutkimuksista on huomattava, sekä kirjoittajien parhaan tietämyksen mukaisesti, että 2-DG, sitraatti ja cisplatin, jokainen erikseen ei ole koskaan pystynyt nopeasti tuhoamaan oikeita syöpiä eläimissä. Tähän verrattuna 3BP, uusi, toisen polven glykolyysin (sokerin käyttö) estäjä, luo voimakkaan kontrastin. Rottien seurantakokeessa 3BP osoitti syövän vastaista tehoa jopa suuria, edenneitä (maksa)syöpiä kohtaan. Itse asiassa kaikki edennyttä maksasyöpää sairastavat rotat, joita hoidettiin 3BP:llä, paranivat täysin.”

Metabolisen terapian rooli glioblastoma multiformen hoidossa (2015); GBM on vakava ja useimmiten parantumaton aivokasvain. 3BP:stä on saatu seuraavanlaisia kokemuksia: ”3BP menee sisään syöpäsoluihin (ja vain syöpäsoluihin), koska niiden aineenvaihduntatuotteiden kuljettimet toimivat normaalisoluihin verrattuna aktiivisemmin, ja siten tukahduttaa ATP:n (energian) tuotannon salpaamalla glykolyysin ja happeen perustuvan hengityksen, mutta vain pahanlaatuisissa soluissa.”

”Normaalisoluihin verrattuna yli 200-kertaisia glykolyysin tasoja on havaittu. Tämä poikkeava soluenergian tuotanto ja riippuvuus sokerista (glukoosista) on noussut syövän tunnusmerkiksi.” Artikkelissa esitellään myös Seyfriedin kehittämä malli ketoosin ja kalorien rajoittamisen avulla aikaansaadusta syövän kasvun hallinnasta (kuva 3).

3-BrPA eliminoi ihmisen virtsarakon erikoistuneita syöpäsoluja aloittamalla tiettyjä ’kuoleman ohjelmia’ ja tuottamalla häiriöitä useisiin signalointeihin ja metabolian perustoimintoihin. Tutkimuksessa (2015) on paneuduttu 3-BrPA:n vaikutuksiin syöpäsoluihin perusteellisesti, sillä lyhenne löytyy tekstistä peräti 250 kertaa. Muutama lainaus selventänee asiaa: ”Tietääksemme tämä on ensimmäinen esikliininen tutkimus, joka on arvioinut 3-BrPA:ta läpikotaisin ja todennut sen erittäin lupaavaksi kemoterapeuttiseksi aineeksi virtsarakkosyövässä ja – myös ensimmäinen kerta – kun uusia ja useita toisiinsa liittyviä sytotoksisia reittejä vastaan on hyökätty solutasolla 3-BrPA:lla. Meidän yrityksemme 3-BrPA:n sytotoksisten ’sormenjälkien’ ja sen ’kuolemanspiraalin’ dynamiikan havainnollistamiseksi paljastivat lääkkeen kyvyn laukaista annosriippuvasti solukuoleman ja säädellyn nekroosin ja kyvyn vakavasti vioittaa monia aineenvaihdunnallisia järjestelmiä virtsarakon syöpäsoluissa johtaen ne nopeaan ja ehdottomaan kuolemaan (Kuva 9). Tämä 3-BrPA:n monitahoinen vaikutus solun eri toimintamekanismeihin on se ominaisuus, jota hyödyntämällä saadaan aikaan kemoterapeuttinen vaikutus virtsarakon pahanlaatuisissa kasvaimissa.”

Väitöskirja Kanadasta: Paksusuolen syövän energia-aineenvaihdunta tähtäimessä (182 sivua, 2015): ”Useissa tutkimuksissa on saatu erilaisia tuloksia eri tyyppisissä syövissä 3BP:n eri annostuksilla. Ihmisen myeloid leukemia soluissa 3BP sai aikaan solukuoleman (apoptoosi) ja nekroosin 20-30µM ja täydellisen nekroosin 60µM pitoisuudella. El Sayed ja kollegat osoittivat caspaasi-riippuvaisen solukuoleman C6 glioomasoluilla niinkin alhaisella 3BP pitoisuudella kuin 15µM, kun taas GL15 glioblastoomassa tarvittiin 80µM pitoisuus. Huh-7 maksasyöpäsoluissa 100µM johti huomattavaan apoptoosin lisääntymiseen. 3BP:n teho eri soluissa näyttää olevan annos- ja syöpätyypistä riippuvainen.”

Glykolyysin ja glutaminolyysin estäminen: Uudentyyppiset lääkkeet taistelussa syöpää vastaan luettelee useita syöpäsolun metaboliaa blokkaavia kemikaaleja. Osa on sokerin pääsyä syöpäsoluun estäviä (sulkee GLUT-reseptoreita), osan vaikutus kohdistuu glutamiinin hyväksikäyttöön ja osa estää em. aineiden varassa toimivaa energian tuottoa mitokondrioiden sisällä. Yksi näistä kemikaaleista on 3BP: ”Löytymisestään lähtien 3BP on ollut aiheena useissa tutkimuksissa sen monia syöpiä vastaan tehoavien ominaisuuksien vuoksi. Yhdisteen on havaittu estävän heksokinaasi-2:ta, aktivoivan mitokondrioiden avulla solukuoleman ja ehdyttävän ATP-tasot (soluenergia). 3BP:n on osoitettu myös aiheuttavan apoptoosin kahdessa rintasyöpäsolutyypissä.”

No niin, eiköhän siinä ollut jo tarpeeksi otteita 3BP:tä käsittelevistä tutkimuksista/raporteista. Jos joku haluaa tutustua niihin tarkemmin niin niistähän ei ole pulaa, n. 300 uutta ilmestyy joka vuosi ja tuolla alussa olevan Google-Scholar haun v.2018 osumistakin varmaan löytyy esimerkkejä 3BP:n käytöstä lähes kaikentyyppisten syöpäsolujen nujertamisessa.

Ongelmat lääkkeen kohdistamisessa

Tämän artikkelin kirjoittaja, Salah Mohamed El Sayed, on tutkinut 3BP:tä jo 10 vuotta. 3BP reagoi herkästi elimistön proteiinien, glutationin (elimistön oma ja kenties tehokkain antioksidantti) ja monien muiden yhdisteiden kanssa. Siksi se pitäisi suojata kuljetuksen ajaksi verenkierrossa. Sama ongelma on muillakin syövän metaboliaan vaikuttavilla lääkeaineilla. Nämä kaikki lääkkeet voivat kohdistaa tehonsa yhteen tai useampaan normaalisolujen toiminnasta eroavaan metaboliseen tai biologiseen ominaisuuteen ja samaan aikaan voidaan ottaa käyttöön useita eri lääkkeitä ja saada näin aikaan moneen aineenvaihduntareittiin yhtä aikaa tehoava syöpälääkkeiden ’tykistökeskitys’. Koska kohteena ovat syövän normaalisoluista erilaistuneet metaboliset reitit, ’keskitys’ ei vahingoita (ainakaan kohtalokkaasti) terveitä soluja. Paketointivaihtoehtoja kuvattu alla.

3BP:n paketointi.

Hän esittää myös esimerkin 3BP:n yhdistämisestä muiden tehoavien aineiden kanssa. Sitruunahapolla on syöpää vastustavia ominaisuuksia itsessään ja se myös lisää 3BP:n sytotoksisia ominaisuuksia. Sitruunahappoa voi kuitenkin annostella vain suun kautta. Tämä voisi hänen mukaansa toimia suolistosyövässä, jossa 3BP annetaan suonen sisäisesti ja saa aikaan systeemisen vaikutuksen, kun taas sitruunahappo lisää sen paikallista vaikutusta syöpäkasvaimiin suolistossa. Hän varoittaa 3BP:n käytöstä perusmuodossaan ilman em. paketointimenetelmiä.

Hänen taulukossaan 3 on kuvattu 3BP:n kuljetusmahdollisuuksia, joista yksi hyödyntää syöpäsolun normaalisolusta poikkeavia pH-arvoja tappavan ’paketin’ saamiseksi perille. Tämä konkreettinen esimerkki sivuaa C. Sundqvistin hiljattain kirjoittamassa artikkelissa esitettyjä toiveita erilaisen pH:n hyödyntämisestä syövän vastaisessa taistelussa.

3BP:tä on pakattu nanopartikkeleihin tässä hiirikokeessa: ”…me kehitimme rasvaan perustuvan nanopakkauksen, jossa on mukana syöpään hakeutuvia peptidejä 3BP:n viemiseksi syöpäkudokseen. Nanopartikkelit kohdistuivat hiirien syöpään systeemisesti annosteltuna ja estivät syövän kasvua purkamalla lastina olleen 3BP:n paikallisesti estäen ATP:n (energia) tuotannon syöpäsoluissa. Mitään suurempia haittavaikutuksia ei havaittu tärkeimmissä elimissä.”

Jopa ultraääntä käytetään 3BP:n saamiseksi kasvaimeen: 3BP pakataan ultraäänelle reagoiviin rasva’pallosiin’, jotka sitten rikotaan kasvaimen kohdalla käyttämällä ultraääntä. Tässä tutkimuksessa kohteena olivat rintasyöpäsolut: ”Uusi kuljetusjärjestelmä on kehitetty metabolisten syöpälääkkeiden kohdistetun vaikutuksen aikaansaamiseksi.”

Muut syöpäsolun metaboliaan kohdistuvat hoidot

Syövän metabolisia hoitomenetelmiä on tutkittu myös Suomessa. Tunnetuimpia lienevät akatemiatutkija Juha Klefströmin tekemät havainnot. Suomen Akatemian sivuilla niistä kerrottin v.2013 näin: Syöpäsolujen energia-aineenvaihdunnasta löytyi yllättävä ”Akilleen kantapää”. Tänä vuonna oli päästy jo hyvän matkaa eteenpäin ja se uutisoitiin Iltalehdessä otsikolla: Suomalaistutkijat löysivät syöpäsoluista heikon kohdan – uusi mullistava hoito käynnistää syöpäsolun itsemurhakoneiston. Uutisesta on lähes saman sisältöisiä versioita myös STT:n sivuilla ja Ilta-Sanomissa. Yhteistä kaikissa on kertomus siitä, että syöpäsolun kuolema saatiin käynnistymään käyttämällä 3 eri lääkettä samanaikaisesti: ”Ryhmä kehitti uuden, kolmeen lääkkeeseen perustuvan hoitostrategian ja testasi sitä hiirimallissa: Ensin syövän kimppuun käytiin solukuolemaa edistävällä metformiinin ja venetoclaxin yhdistelmällä, minkä seurauksena kasvain pieneni ja immuunijärjestelmän tappajasolut aktivoituivat. Tämän jälkeen hiiret saivat triplalääkityksen, joka sisälsi metformiinia, venetoclaxia ja PD-1-vasta-ainetta. PD-1-vasta-ainetta käytetään immunologisissa hoidoissa pitämään tappajasolujen toimintakykyä yllä.”

Syöpäsolujen metabolia poikkeaa normaalisoluista ainakin 25 kohdassa: (luettelo Taulukossa 1), joten lääkkeiden kehittäjillä on mistä valita. Ja kyllähän niitä on jo kehitettykin: katsauksessa Metabolia syövän mikroympäristössä ja sen merkitys syövän etenemiselle vuodelta 2018 on taulukko 1, joka on toistaiseksi pisin näkemäni lista (yli 3 sivua PDF:ssä) syöpäsolun eri aineenvaihduntareitteihin (sarake Target) vaikuttavia uusia lääkkeitä (sarake Drug, yli 100 syöpää vastustavaa ainetta) koekäytön eri vaiheissa (sarake Observations). Taulukon jälkeen on listattu myös vastaavat kliinisten tutkimusten avainkoodit, joilla tarkempia tietoja voi hakea Clinicaltrials-tietokannasta. ”Warburgin efektin ’uudelleen löytyminen’ ja syövän tunnusmerkit, kuten lisääntynyt glutaminolyysi ja muuttunut metabolia, on uudestaan, useiden vuosikymmenien ylenkatsomisen jälkeen, parin viime vuosikymmenen aikana, herättänyt kiinnostuksen kohdentaa hoitoja syövän metaboliaan. Monia tällaisia yhdisteitä on testattu koeputkessa, elävissä kohteissa ja kliinisissä kokeissa.”

Toinen hyvä lista löytyy katsausartikkelista Syövän metabolia: terapeuttinen näkökulma. Sen taulukoissa 1,2 ja 3 on ryhmitelty vaikuttavat aineet syöpäsolujen kohdeaineenvaihduntareitin tai -proteiinin mukaan. Lisäksi kunkin kohdalla on lyhyt kuvaus lääkeaineen kehitysvaiheesta sekä muita huomioita. Rivejä taulukoissa eli lääkeaineiden vaikutuskohteita on yhteensä 41.

”Useita lääkkeitä ollaan kohdistamassa metabolisia entsyymejä vastaan ja ne ovat joko aloittamassa kliinisen testauksen tai jo testattavana. Joillakin näistä aineista on kyky estää aineenvaihduntareittejä, jotka ovat tärkeitä syövän ravinnon saannille tai energian tuotannolle (Table 1), kun taas toiset estävät molekulaarista biosynteesiä, jota tarvitaan solun kasvuun (Box 3, Table 2) tai laajempia, metabolian säätelyyn vaikuttavia ominaisuuksia (Table 3).”

Tuo antanee jonkinlaisen käsityksen syöpähoitojen meneillään olevasta murroksesta. Jonkun ajan kuluttua ei enää olla pelkästään leikkausten, sytostaattien ja sädehoidon varassa.

Yksityisiä kokeiluja

HealthInsightUK -blogin ylläpitäjä Jerome Burne kirjoittaa maaliskuun alun artikkelissaan New blueprint for Cancer Treatment (Syövänhoidon uusi malli) Jane McLellandista, fysioterapeutista, joka sairastui keuhkosyöpään. ”Hänen ilmeisin saavutuksensa on, että hän on vielä hengissä. 20 vuotta sitten hänellä diagnosoitiin tason IV keuhkosyöpä, jossa jäljellä olevaa elinaikaa mitataan kuukausissa. Mutta täällä hän edelleen on, edistämässä kirjansa myyntiä ja jakamassa syövän biokemiaa koskevia löytöjään ja kuinka niitä voidaan käyttää syövän nujertamiseen.”

Keuhkosyöpäleikkauksen jälkeen hän sai kemoterapiaa. Koska hänellä oli jo kokemusta edellisen, kohtusyövän aikana saadusta sytostaattihoidosta, hän halusi pienempiä annoksia ja etsi luonnollisia aineita tehostamaan sen vaikutusta. Hän otti käyttöön pätkäpaastot ja stressinvähentämistekniikat pitääkseen kortisolin alhaalla ja immuunijärjestelmän kunnossa. Lisäksi hän etsi insuliinia ja glukoosia alentavia yrttejä ja päätyi berberiiniin. Hänelle kuitenkin annettiin vakioannos sytostaatteja. Neljä vuotta myöhemmin hänen vereensä alkoi kertyä hyytymiä. Hän sai tietää, että nämä ovat yleisiä syöpäpotilailla ja että 25% heistä kuolee sydänkohtauksiin eikä kuolemansyyksi silloin kirjata syöpää, vaikka yhteys perussairauteen on ilmeinen. Hyytymien hallitsemiseksi hän otti anti-inflammatorisia lääkkeitä ja sai tilanteen helpottumaan.

Seuraavissa testeissä paljastui, että hänelle oli kehittynyt erään tyyppinen leukemia, myelodysplasia, jossa keskimääräinen elinikä on 18-24kk. Hän löysi verihiutaleiden sakkautumista estävän lääkkeen, dipyridamolen, ja havaitsi, että sillä on myös syöpää hillitseviä ominaisuuksia. Tästä alkoi hänen tutkimuksensa, jonka avulla hän selvitti useiden vanhojen lääkkeiden käyttömahdollisuuksia syövän vastaisessa taistelussa. Hän on kerännyt kokemuksistaan ja käyttämistään keinoista kirjan Kuinka näännytän syövän nälkään ja sen esipuheen kappaleessa, jossa hän kuvaa 10 kohtaa syövän näännyttämiseksi, hän muistaa antaa tunnustusta myös Otto Warburgille ja hänen tekemilleen löydöksille syövän erilaistuneesta metaboliasta.

Kuva McLellandin kirjasta ja hänen käyttämästään menetelmästä syöpäsolujen tuhoamiseksi.

Kirjassa on yli 200 tekstiin sisällytettyä viitettä tieteellisiin artikkeleihin/tutkimuksiin ja sen lisäksi kirjan lopussa on lista yli 130 lisäviitteestä. Vaikka kirja on vain yksi tapausselostus (anekdootti), on se lajissaan yksi antoisimmista ja elävästi kirjoitettu selviytymistarina: yksittäinenkin henkilö voi löytää terveyttään edistäviä ratkaisuja, jotka tulevat valtavirtalääketieteen ulkopuolelta ja toimivat lisäapuna taistelussa tautia vastaan. Jos vielä saa lääkärit määräämään itselleen reseptilääkkeitä muuhun kuin ’käypähoitokäyttöön’, kuten tässä tapauksessa, voi tiedon ja päättäväisyyden avulla olla hengissä vielä 20 vuodenkin kuluttua. Hatunnoston arvoinen suoritus!

Metabolista syöpähoitoa tarjoavia klinikoitakin on jo ilmestynyt. Chemothermia toimii Turkissa. ”Metabolisesti tuettu kemoterapia on syöpähoitomme kulmakivi, yhdistettynä sovitettuun ruokavalioon, lämpöhoitoon, ylipainehappihoitoon ja suuriin suonensisäisiin annoksiin C-vitamiinia ja muita ravinteita.” ja ”Poiketen laajasti omaksutusta geeniperusteisesta mallista syövän kehittymiselle Warburgin hypoteesi pelkistetyimmillään esittää, että syöpä on pääasiassa metabolian häiriötilasta johtuva sairaus. Hoitomme koostuu useista metaboliaan kohdistuvista toimenpiteistä, jotka korjaavat syöpäsolujen häiriötilan.” Syöpäruokavalion he määrittelevät näin: ”Pyydämme kaikkia potilaitamme siirtymään ruokavalioon, joka ei sisällä sokeria tai prosessoituja hiilihydraatteja, sisältää tyydyttyneitä rasvoja maltillisesti ja runsaasti kuituja, ristikukkaisia kasviksia ja kasviperäisiä proteiineja. Se on samanlainen kuin ketogeeninen ruokavalio, mutta suunniteltu syöpäpotilaalle ja alentamaan glukoosia, syöpäsolujen pää-energianlähdettä.”

J.Mercola kirjoittaa Meksikossa toimivasta klinikasta, jonka tarjonta on osittain saman suuntaista kuin turkkilaisenkin klinikan: ”Monia Seyfriedin metabolisia periaatteita ollaan ottamassa käyttöön syövän hoidossa myös Hope4Cancer klinikassa.” ja ”Peruskonsepti syövässä metabolisena sairautena on, että syöpäsolut toimivat selkeästi normaalisoluista poikkeavasti. Niillä on huonosti toimivat mitokondriot, mihin on useita syitä, mutta yleensä ne ovat oksidatiivista stressiä aiheuttavia. Tämän vuoksi syöpäsolujen mitokondriot eivät voi käyttää polttoainetta normaalisti, hapen kanssa, vaikka happea olisi saatavilla. Sen sijaan ne turvautuvat energian tuottamisessa käymiseen (fermentaatio), joka on verrattain tehotonta, mutta antaa syöpäsoluille mahdollisuudet pysyä hengissä ja jakautua. Metaboliset terapiat käyttävät hyödykseen tätä ominaisuutta ja itse asiassa ehdyttävät syöpäsolujen ravinnon lähteen, joka on pääasiassa glukoosia, mutta myös glutamiinia, aminohappoa, jota on proteiineissa. Tapa, millä tähän päästään, on merkittävä verensokerin (glukoosi) alentaminen, tyypillisesti paastoamalla tai osittaisella paastolla. Tämä nostaa myös ketoaineiden tasoa, mikä sen lisäksi, että on terveille soluille ideaali ja paras polttoaine, on myös anti-inflammatorinen.”

Perinteisissä syöpähoidoissa olisi todellakin parantamisen varaa. Jopa BMJ:n päätoimittaja, Fiona Godlee, arvostelee sytostaattihoitojen surkeaa tehoa v.2016 kirjoituksessaan Liikaa kemoterapiaa ja viittaa Peter Wisen artikkeliin, jossa tämä ottaa esille arvion yleisimpien syöpien osalta kemoterapialla saavutetusta vain alle 2,5% suuremmasta elossa olevien määrästä 5v seurannassa. Toivottavasti näillä uusilla metabolisilla hoidoilla saadaan pian lisää tehoa syöpähoitoihin!

Eipäs unohdeta ketoaineita!

Ketoaineet eivät maksa mitään. Jokainen meistä muodostaa niitä ollessaan riittävän pitkään syömättä tai jättämällä hiilihydraatit pois ruokavaliosta. Ja niillä on syöpää hillitseviä ominaisuuksia. Kiinnostus on virinnyt tämän uuden, metaboliaan painottuvan syöpä’paradigman’ myötä ja Google Scholarin haulla ”ketone bodies” ”cancer” ”metabolism” tieteellisiä julkaisuja osuu tälle vuodelle jo yli 300 ja viime vuoden alusta lukien saldo on 1800.

Ketogeenisten ruokavalioiden suurentunut rooli syöpähoidoissa asemoi ketogeenisen ruokavalion käytön syövän hoidossa näin: ”…vähitellen selvisi, että suurin potentiaali ketogeenisella ruokavaliolla on tukihoitona yhdistettynä pro-oksidatiivisiin tai kohdennettuihin hoitoihin, jotka on aloitettu sairauden aikaisessa vaiheessa. Edullisia vaikutuksia kehon koostumukseen ja elämän laatuun on myös havaittu.” Katsaus sisältää ao. kuvan, josta nähdään ketoosin parantavien vaikutusten painuminen unhoon lähes 70 vuodeksi. Jo 40-luvulla Wilhelm Brüning teki pioneerityötä ja uusi kiinnostus on herännyt tähän metaboliseen hoitomuotoon vasta tämän vuosikymmenen alussa.

Katsauksessa on myös taulukko (alla) ketogeenisen ruokavalion vaikutuksista syöpään

YLE julkaisi v.2016 uutisen Syövän hoidon aiheuttamaa lihaskatoa voi estää lääkkeellä

”Lihaskato pystyttiin kuitenkin pysäyttämään Helsingin yliopistossa tuotetulla lääkeaineella. Tutkimus on ensimmäisiä, jossa on tuotettu suojavaikutus syöpähoidon aiheuttamalle lihasten surkastumiselle syövän hoidon heikkenemättä.

Syöpäkuolemista jopa liki kolmannes saattaa johtua ihmisen kuihtumisesta lihasten surkastumisen seurauksena.”

Ketoaineilla saavutetaan samat asiat eikä maksa mitään. Ainoa ongelma niissä on, että niitä ei voi patentoida. Ja jokainen voi tuottaa niitä itse.

Tämä paksusuolen syöpään kehitettyjä uusia, glukoosin metaboliaan keskittyviä menetelmiä tarkasteleva katsaus sisältää kiinnostavan yksityiskohdan. Sen mukaan ketoaineiden ja keskipitkien rasvahappojen vaikutuksesta syöpä voisi jopa peruuttaa metaboliset muutoksensa ja ryhtyä uudestaan ’hengittämään’ happea: ”Aikaisemman tutkimuksen mukaan ketoaineet ja keskipitkät rasvat (MCFA) saattavat olla käyttökelpoisia käynnistämään CRC (Colorectal Cancer) solujen energian tuotantotavan vaihdoksen glykolyysista oksidatiiviseen (hapen käyttöön, Lozupone et al., 2015).” Toinen saman suuntaisia tuloksia osoittanut tutkimus on myös viitteenä (Liu et al. 2017). Tuohan olisi loistavaa! Syöpää ei tarvitsisikaan tappaa, vaan se voisi jatkaa tehtäviään ’uudelleenkoulutuksen’ jälkeen.

Paleoliittinen, ketogeeninen ruokavalio (PKD) ainoana syöpähoitona: tapausselostuksia kuvaa 7 tapausselostusta maaliskuussa 2019: ”JOHTOPÄÄTÖS: Potilas 1:llä, jolla on uusiutuva glioblastoma (pahanlaatuinen aivokasvain), syöpä ei ole kasvanut viimeisen 30 kk aikana. Potilas 2:n uusiutunut metastaasi on pienentynyt merkittävästi ja sen metabolinen aktiviteetti on laskenut viidessä kuukaudessa. Molemmat potilaat olivat PKD ruokavaliolla ilman muita hoitoja. Jälkikäteen tarkastelu osoittaa, että parhaiten pärjänneet syöpäpotilaat noudattivat tiukasti PKD:ta eivätkä ottaneet sytostaatti- tai sädehoitoa. Nämä potilaat eivät myöskään käyttäneet lisäravinteita eivätkä lääkkeitä. Tätävastoin rekisterissämme olevien 70 potilaan joukosta yksikään, joka sai sytostaatteja tai sädehoitoa, ei ollut vapaa etenevästä syövästä kahden vuoden kohdalla (vaikka noudatti tiukkaa PKD:ta). Sytostaattien ja sädehoidon mahdollisesti aiheuttaman metabolisen hoidon heikkenemisen on aiemmin ottanut esille Seyfried et al (4).” Muiden potilaiden tilanteesta on yhteenveto keltaisella otsikolla varustetussa taulukossa. Lueteltuja kasvaimia ovat kohdunkaulan-, paksusuolen-, suun-, aivojen- ja rintasyövät. Kaikki potilaat ovat edelleen elossa ja lyhin aika PKD:lla on 41 ja pisin 89 kuukautta.

Ajatuksia syövän ruokavaliosta

En tiedä varoitetaanko syöpähoitojen yhteydessä potilaita heidän sairauteensa haitallisesti vaikuttavista ruoka-aineista. Ehkä pitäisi. 03/2019 artikkelissa Sairaan Makeaa biokemisti ja tohtori ”Lewis Cantley esittelee lisääntyvää todistusaineistoa vahvasta yhteydestä sokerin ja syövän välillä. Hän on tiiminsä kanssa havainnut, että ylimääräinen sokeri auttaa monentyyppisiä syöpiä kasvamaan nopeammin. Löydöksillä on merkitystä syövän ehkäisyssä ja ne voisivat johtaa uudentyyppisiin lääkkeisiin, jotka kutistavat ja tuhoavat syöpiä. Kehittyvä ymmärrys siitä, kuinka sokeri ruokkii syöpää saattaa johtaa myös uudenlaisiin tapoihin hoidossa: kemoterapian, sädehoidon tai leikkauksen ohella potilaalle voitaisiin määrätä ruokavalio, joka auttaa niitä toimimaan paremmin.”

Esikliininen tieto tukee suurenmoisesti tätä näkemystä: ”Kun opimme yhä enemmän syövän metaboliasta ymmärrämme, että yksittäiset syövät ovat addiktoituneita tiettyihin asioihin. Monissa syövissä se on insuliini – ja sokeri.” ja ”On ajateltu, että ruokavalio, joka on mahdollisimman matalahiilihydraattinen – rajoittaen sekä sokeria että tärkkelystä, joka hajoaa sokeriksi elimistössä – estäisi piikkejä verensokerissa ja saattaisi auttaa lääkettä tekemään tehtävänsä, tappaen kasvaimen nälkään samalla, kun keho saisi elinvoimaa rasvasta ja proteiinista; tila, jota kutsutaan ketoosiksi.”

Toinen puoli sokerista on fruktoosia ja sekin on herkkua useimmille syöville. Yhdessä glukoosin kanssa, joka on se toinen puolikas sokerista, sokeri muodostaa varsinaisen teholannoitteen syövälle. Fruktoosin kulutus ja syöpä: onko niillä yhteyttä? kertoo asiasta näin: ”Siinä, missä glukoosi ruokkii kasvua, fruktoosi lisää proteiinisynteesiä ja näyttää edistävän agressiivisempia syöpätyyppejä. Fruktoosista on tullut kaikkialla läsnä oleva osa ruokaamme ja sitä kuluttavat eniten teinit ja nuoret aikuiset.”

Suomennos: 1) Fruktoosin metabolia poikkeaa glukoosista ja se saattaa lisätä syövän riskiä edistämällä oksidatiivista stressiä 2) Epidemiologinen ja kokeellinen data tukee fruktoosin saannin yhteyttä haimasyöpään 3) Syöpäsolut ’syövät’ mieluiten fruktoosia ja muodostavat siitä nukleiinihappoja 4) Fruktoosin saanti saattaa edistää agressiivisempia syöpätyyppejä

Eturauhasen syöpä on erityisen perso fruktoosille, kertoo Fruktoosin rooli eturauhassyövässä. ”Ravinteiden kuljetuskokeista voi päätellä, että eturauhassyövän (CaP) eri tyypeillä on suurempi kyky kuljettaa fruktoosia verrattuna hyvänlaatuisiin soluihin. Kuitenkin, glukoosin käyttö ei ollut muuttunut hyvän- ja pahanlaatuisten ihmisen eturauhassyövän solujen välillä.” ja ”Tuloksemme osoittavat, että fruktoosin kuljettimet, Glut-5 ja Glut-9, olivat lisääntyneet CaP soluissa ja ihmisen CaP kudoksissa verrattuna hyvänlaatuisiin soluihin ja hyvänlaatuiseen eturauhaskudokseen, vastaavasti.” Tämän vuoksi eturauhasen syöpä ei näy tavallista, glukoosiin sidottua merkkiainetta käyttävässä PET-kuvantamisessa – se kun on mieltynyt enemmänkin fruktoosiin.

Ravintorasvoista varsinkin monityydyttymättömillä öljyillä (esim. rypsi-, rapsi- ja auringonkukkaöljyt) on vaikutusta syövän pärjäämiseen: Omega-3 ja omega-6 pitoisten ruokavalioiden rooli syövän kehittymisessä kuvailee näistä rasvoista tehtyjä havaintoja/tutkimustuloksia näin: ”1970-luvulla omega-3:n terveysvaikutukset tulivat tunnetuiksi. Siitä lähtien jatkuvasti kasvava todisteiden määrä koeputki/soluviljelmistä, eläimillä tehdyistä syöpäkokeista ja epidemiologisista sekä kliinisistä tutkimuksista on tuottanut syövän ehkäisyä tukevaa näyttöä niin paksusuolen, rintasyövän kuin eturauhassyövänkin osalta. Sitävastoin, todistusaineistoa kertyy ruokavalion runsaan omega-6 PUFA:n yhteydestä lisääntyneeseen syövän kehittymiseen.” Lisäksi katsausartikkelissa kerrotaan kasviperäisen omega-3:n vaikutuksesta näin: ”Hiljattainen meta-analyysi seurantatutkimuksista, jotka koskivat PUFAn käyttöä rintasyövässä käsitti yli puoli miljoonaa osallistujaa ja yli 16 000 rintasyöpätapausta, totesi 14% vähennyksen omega-3 PUFA:lla, mutta ei sanottavaa vaikutusta kasviperäisellä omega-3:lla, alfalinoleenihapolla (ALA).” ALA:n runsaasta saannista ei ole hyötyä myöskään eturauhassyövässä tämän tutkimuksen mukaan: ”Lisääntynyt ruokavalion ALA saattaa lisätä eturauhassyövän leviämistä. Sen sijaan, EPA ja DHA, voivat vähentää riskiä sekä kaikkiin että edenneisiin eturauhassyöpiin.”

Omega-3 ja erityisesti sen aktiivisten, eläinperäisten muotojen, EPA:n ja DHA:n, on tässä tutkimuksessa todettu lisäksi olevan tulehdusta vähentäviä ja niitä on käytetty lievittämään syövän aiheuttamaa kakeksiaa eli lihasten näivettymistä.

Maailman ehkä maineikkaimpiin lukeutuvan syövän hoito- ja tutkimuslaitoksen, Memorial Sloan-Kettering Cancer Centerin toimitusjohtaja kertoo luennossaan vuodelta 2010, mikä todellisuudessa on syöpäepidemian taustalla. Kannattaa katsoa ainakin kohdasta 23 min eteenpäin…

Kuva em. esityksestä: potilaan maksassa olleet syöpäkasvaimet paranivat 4 viikossa ja hoito kesti 48h. Luennossa ei kerrota, millä aineella tämä saatiin aikaan. Kuvatekstin perusteella glukoosin blokkaamisesta siinä kuitenkin oli kysymys.

… ja kaikkein mielenkiintoisin kysymys esitetään 27min kohdalla. Ja ehkä hieman yllättäen, oppilaat osaavat vastata oikein:

Sama suomeksi: Minkä tyyppisten ruokien liiallinen syönti lisää syövän riskiä? A) Rasvojen B) Hiilihydraattien C) Proteiinien

Olisikohan sattumoisin sama makroravinne, jota Valtion RavitsemusNeuvottelukunta (VRN) haluaa meidän syövän kaikkein eniten? No, onneksi ruohonjuuritasolla tiedetään jo paremmin.

=====================================

LINKKEJÄ:

Jos haluaa pysyä ajan hermolla metabolisten syöpähoitojen kehityksessä, tässä muutamia henkilöitä, joiden tekemisiä kannattaa seurata:

– Thomas N Seyfried – professori Bostonin yliopistossa ja kirjan Cancer as a Metabolic Disease kirjoittaja

– Dominic D’Agostino – professori Etelä-Floridan yliopistossa

– Valter D. Longo – ikääntymisen tutkija

– Peter L Pedersen – professori Johns Hopkins yliopistossa ja 3BP:n tutkija

– Young H Ko – tutkija, joka löysi 3BP:n toimiessaan Pedersenin tiimissä

Ari Kaihola

Kirjoittaja on yli 15 v harrastanut terveysasioiden tutkimista ja opiskelua omatoimisesti tavoitteena tieteellisten havaintojen hyödyntäminen oman terveyden ylläpitoon. Tärkeintä terveyden hoitoa on ennaltaehkäisy ja siinä puhdas ravinto. Hippokrateen sanoin – olkoon ruoka lääkkeesi ja lääke ruokasi.