Maitorasvan terveellinen MFGM

Kirjoittaja: Ari Kaihola

Edellisessä kirjoituksessani käsittelin märehtijän rasvojen sisältämiä terveellisiä transrasvoja. Nyt tarkastelemme maidon rasvapallosten terveysvaikutuksia, joista saatiin esimakua syksyllä 2017 artikkelissa Maitokapina! Alla olevassa kuvassa nähdään maidon rasvapallosen pinnan monimutkainen, 3-kerroksinen rakenne (Milk Fat Globule Membrane), joka muistuttaa jossain määrin kaikkien solujen ympärillä olevaa solukalvoa. MFGM:llä on terveysvaikutuksia, mutta osa niistä menetetään maidon prosessoinnissa.

Maidon prosessoinnin vaikutus MFGM:ään

Pastörointi

Pastörointi tehdään Suomessa kaikelle maidolle tilamaitoa lukuunottamatta. Maidon lyhytaikainen kuumennus ei (onneksi) riko rasvapallosia eikä muuta niiden kokoa (ihmisellä n. 5µm, lehmällä vähän yli ja vuohella vähän alle 4µm). Maidon prosessointikaavio (alla) on lainattu tältä sivulta. Kuvassa pastörointi tapahtuu ennen homogenointia, mutta suomalaisessa dokumentissa Keskeisten alkutuotantotekijöiden ja prosessoinnin vaikutus maidon laatuun prosessi tapahtuu päinvastaisessa järjestyksessä. Sitä, kumpi vaihtoehto on käytössä suomalaisissa meijereissä, en pysty sanomaan. Lopputuotteen laatuun sillä saattaa olla vaikutusta.

Kirnuaminen

Voin valmistukseen tarvittava rasva saadaan maidosta erotetusta kermasta. Kerman erotuksessa syntyvään rasvattomaan maitoon eli kurriin jäävät jäljelle vain pienimmät, alle 1µm kokoiset rasvapalloset. Voin kirnuamisessa (kuva alla) maidon rasvapalloset hajoavat osittain ja suuri osa niiden MFGM:stä siirtyy kirnuamisen oheistuotteeseen, kirnupiimään. Voin luulisi sisältävän paljon MFGM:stä peräisin olevia fosfolipidejä, mutta niiden pitoisuus painoyksikköä kohden on jokseenkin sama kuin kermassa ja kirnupiimässä. Täysrasvaisessa maidossa niitä on n. kaksinkertainen määrä verrattuna rasvattomaan maitoon.

Homogenointi

Ylivoimaisesti suurin vaikutus maidon rasvapallosiin, niiden kokoon ja kuorikerrokseen (MFGM) on homogenoinnilla. Samalla, kun rasvapalloset rikkoutuvat homogenointisuuttimissa, niiden läpimitta laskee noin 1/10-osaan alkuperäisestä (alle 1µm:iin) ja pinta-ala voi kasvaa jopa 10-kertaiseksi (linkki).

Suomenkielinen Wikipedia-artikkeli kertoo asiasta näin: “Maidon luontaisesti sisältämät umpinaiset rasvapalloset ovat ohuen ja rakenteeltaan monimutkaisen, useista ainesosista koostuvan pintakalvon ympäröimiä. Homogenointi johtaa rasvapallojen pilkkoutumiseen, jolloin niiden pintakalvo korvautuu lähinnä kaseiini-proteiinista muodostuvalla uudella kalvolla[9]. Lisäksi maitoproteiinin rakenne hajoaa ja lipaasi-entsyymi aktivoituu[4]. Rasvapallosten pienentyessä niiden pinnan yhteenlaskettu ala suurenee, lipoproteiinilipaasin toiminnalta suojaavan pintakalvon vaikutus häviää ja rasvapallosten pinnalle alkaa kiinnittyä kaseiinia sekä vähäisessä määrin myös heraproteiineja, jotka uudelleenmuodostavat rasvapallosen.

ja

Vuonna 1999 julkaistussa tutkimuksessa löytyi viitteitä siitä, että maidon homogenisointi vaikuttaa tapaan, jolla immuunijärjestelmä käsittelee maidon proteiineja, mikä saattaa johtaa maitoallergian puhkeamiseen.[20] Helsingin yliopiston maitotalouslaitoksen professorin Matti Antilan mukaan maidon rasvapallot muuttuvat homogenoinnissa liposomeiksi, jotka kykenevät ohutsuolen seinämän läpi kulkeutuessaan kuljettamaan mukanaan maidosta peräisin olevia verenkiertoon päätyviä proteiineja, jotka eivät ole ehtineet hajota ruoansulatuksessa[21]. Verenkiertoon päätyneet liposomit läpäisevät myös aivoja suojaavan veriaivoesteen.”

Tuo yllämainittu Wikipedian viite 20 on rottakoe, jossa eläimiin ruiskutettiin (verenkiertoon) eri tavalla käsiteltyjä maitoja. Siinä homogenoinnin rikkomia rasvapallosia ja niiden liposomeja verrattiin rokotteissa käytettyihin liposomeihin: “Samankaltaisuudet ovat erityisen selviä, kun rasvapalloset (MFG) on homogenoitu, koska tämä pienentää MFG:n koon samalle tasolle rokotteita kuljettavien liposomien kanssa…”. Rottakokeesta löytyy myös kuva 1 (alla), josta nähdään kuinka pastöroitu & homogenoitu maito (PHM) lisää selvästi immuunijärjestelmän reagointia verrattuna homogenoimattomiin maitolaatuihin (SM=kuorittu-, RM=raaka-, PM=pastöroitu maito). Kaseiini ja naudan seerumin albumiini (BSA) näyttäisi aiheuttavan voimakkaimmat immuunireaktiot homogenoituun tuotteeseen, kun taas homogenoimattomiin maitoihin immuunijärjestelmän reaktio on hyvin vähäinen.

Tuon tutkimuksen havainnot voisivat selittää tässä suomalaisessa YLE:n tuottamassa videokokumentissa, Pilattu maito, esiintyvät kertomukset homogenoidun maidon aiheuttamista ongelmista.

Homogenoitu ja rasvaton maito

Niin homogenoinnissa kuin myös kerman kuorinnassa kaikkien rasvapallosten koko pienenee alle 1µm:iin. Homogenoinnissa se tapahtuu rikkomalla rasvapalloset ja rasvattomaan maitoon jää kuorinnan seurauksena jäljelle vain niitä pienimpiä rasvapallosia, suurimpien siirtyessä kermaan. Onko noin pienistä rasvapallosista sitten haittaa? Kenties on; jo aiemmin viitatussa suomenkielisessä dokumentissa sanotaan näin:

Homogenoidun rasvan on todettu imeytyvän nopeammin ja paremmin kuin homogenoimattoman rasvan. Tätä olettamusta tukee myös imeväisillä ja pikkulapsilla suoritettu tutkimus, jossa homogenoidun maidon osoitettiin lisäävän painoa enemmän kuin homogenoimattoman maidon (Renner 1983,1986).” Tuohan tarkoittaa lihomista. Ja homogenoiduista maidoista juuri rasvaton maito lienee kaikkein lihottavin, koska se aiheuttaa lisäksi täysmaitoa suuremman insuliinivasteen (insuliini-indeksi 60 vs. 24). Samaan suuntaan osoittaa tämä tuore tutkimus 20 000 lapsesta, jossa täysmaitoa juoneilla lapsilla lihavuutta esiintyi 40% vähemmän kuin vähärasvaista juoneilla.

Mitä terveysvaikutteita MFGM:llä on?

Tähän vastaa vuoden vanha selvitys maidon rasvapallosten kuorikerroksen keskeisestä roolista terveysvaikutteisissa emulsioissa. Jos kiinnostusta riittää, dokumentti sisältää oikeastaan kaiken tarpeellisen, mitä MFGM:stä tarvitsee tietää. Tässä kuitenkin otamme malliksi vain muutaman otoksen tekstistä:

Biologinen kalvo, joka ympäröi maidon rasvapallosia, MFGM (Milk Fat Globule Membrane), on erityisen mielenkiinnon kohteena toiminnallisten ja terveydellisten ominaisuuksiensa vuoksi.” ja

maidon rasvapallosten ja MFGM:n rakenne voi muuttua maidon prosessoinnissa ja meijerituotteiden valmistuksessa; esim. homogenoinnissa, minkä seurauksena MFGM:llä päällystettyjä rasvapallosia ei ole enää runsaasti jäljellä meijerituotteissa eivätkä niiden erityisominaisuudet siten hyödytä kuluttajia.”

Kappaleessa 4 käsitellään tarkemmin MFGM:n terveydellisiä vaikutuksia:

  • Kliinisissä tutkimuksissa aikuisilla MFGM:llä on osoitettu olevan pitkäaikaisia anti-karsinogeenisia vaikutuksia, kolesterolitason laskua, se on hillinnyt MS-tautia ja parantanut oppimista ja kognitiivisia kykyjä.
  • Se estää infektioita, kuten ripulia ja vähentää kuumeisten päivien määrää lapsilla
  • MFGM:llä on edullisia vaikutuksia suoliston epiteeliin
  • MFGM:ää sisältävä maito ei huonontanut lipidiprofiilia toisin kuin maitorasva ilman MFGM:ää
  • MFGM:n lisäämisellä saatiin insuliini- ja tulehdusvaste alenemaan runsasrasvaisen aterian jälkeen lihavilla aikuisilla

Valtaosa terveysvaikutuksista kohdistuu lapsiin, mikä onkin luonnollista, koska maitohan on tarkoitettu kasvattamaan nisäkkäiden jälkeläisiä. Wikipedian englanninkielisessä artikkelissa käydään läpi aivot ja kognitiiviset toiminnot, joiden kehittymistä MFGM edistää erityisesti lapsuusvuosina. Myös immuunijärjestelmästä ja suoliston terveydestä on kirjoitettu oma kappale. Sydän- ja verisuoniterveyteen MFGM:n ajatellaan vaikuttavan lapsuudessa siten, että riittävä MFGM:n saanti (esim. rintaruokinnasta) nostaa kokonais- ja LDL-kolesterolia, mikä ‘ohjelmoi’ elimistön säätelemään kolesterolia tehokkaammin aikuisiällä. Terveysvaikutukset eivät rajoitu vain kasvuikään, vaan MFGM:stä on hyötyä myös aikuisuudessa – siitä enemmän tuonnempana.

Äidinmaidonkorvikkeet

Suomenkin markkinoilla on jo MFGM:ää sisältävä äidinmaidonkorvike. Sen tuotesivulla todetaan mm. “Maitorasvassa on fosfolipidejä ja gangliosideja, joita ei ole kasvirasvoissa, ja ne ovat tärkeitä hermojärjestelmän ja aivojen toiminnan ja kehityksen kannalta.” ja

Rintamaidossa on runsaasti kolesterolia, joka on solukalvoissa ja jota tarvitaan muun muassa aivojen ja hermojärjestelmän kehityksessä. Lisäksi MFGM sisältää glykoproteiineja, jotka voivat auttaa suojaamaan lapsia tavallisilta infektioilta, etenkin korvatulehduksilta.

MFGM on puuttunut aiemmin kaikista äidinmaidonkorvikkeista, koska niiden rasvanlähteenä käytetään kasvirasvaa maitorasvan sijasta. BabySemp on nyt ainoa Pohjoismaissa myytävä äidinmaidonkorvike, johon on lisätty MFGM-valmistetta, ja siinä on runsaasti maitorasvaa.

Arlan, Valion, Nestlen ja Semperin äidinmaidonkorvikkeiden tuotetietojen läpikäynnin perusteella näyttäisi siltä, että kaikki käyttävät osana rasvakoostumusta myös auringonkukkaöljyä ja rypsi/rapsiöljyä. Semper jos jättäisi nämäkin pois, sillä olisi markkinoiden ylivoimaisin tuote, koska se on ainoa, johon on lisätty terveellistä MFGM:ää.

Semperin sivuilta on katsottavissa myös Suomenkielinen video aiheesta (kesto pari minuuttia, yo. kuva videolta). Lähes saman sisältöinen video, joka kertoo uusimmista tuulista ihmismaidon tutkimuksessa löytyy englanninkielisenä täältä (kesto < 3min).

Tässä satunnaistetussa tutkimuksessa lasten aivojen kehittymistä vertailtiin lehmänmaidon MFGM:ää sisältävän ja perinteisen äidinmaitokorvikkeen kesken. MFGM:ää saaneilla kehitys oli nopeampaa vuoden iässä ja kielellinen kehitys puolitoistavuotiaina. Myös ripulit ja hengitystiesairaudet olivat harvinasempia. Tämä kaksoissokkoutettu ja satunnaistettu tutkimus sai saman suuntaisia tuloksia: “MFGM:ää saaneiden lasten kehitys ja terveys olivat verrattavissa rintaruokittuihin kaikilla tärkeimmillä tutkimuksessa käytetyillä mittareilla.”

Terveysvaikutuksia myös aikuisille

Kirnupiimä sisältää voin valmistuksen sivutuotteena runsaasti MFGM:ää ja sen vaikutuksia tutkittiin aikuisten, hieman kohonneesta kolesterolista kärsivien ja muuten terveiden ihmisten verenpaineeseen: “Maidon rasvapallosten kuorikerros (MFGM), jota on runsaasti kirnupiimässä, sisältää ainutlaatuisia, bioaktiivisia proteiineja.” ja

Kirnupiimän kulutus alensi merkittävästi verenpainetta (-2.6mm Hg) … ja plasman ACE-pitoisuutta (-10.9%) verrattuna placeboon … lyhytaikainen kirnupiimän käyttö alentaa verenpainetta normaaliverenpaineisilla henkilöillä.” ja

Yhteenvetona, tämän satunnaistetun tutkimuksen tulokset kirnupiimän nauttimisesta (45g/pvä), mahdollisesti sen sisältämän MFGM:n ansiosta ja sen ACE-järjestelmään kohdistuvan vaikutuksen kautta alensi verenpainetta. Myös koehenkilöiden kokonaiskolesteroli ja triglyseridit alenivat.”

MFGM sai tässä hiirikokeessa aikaan ruskean rasvan (aktiivinen energiaa kuluttava ja lämpöä tuottava rasva) muodostusta ja esti lihomista huolimatta runsasrasvaisesta ruokavaliosta: “Yhteenvetona todettakoon, että näiden löydösten mukaan MFGM suojaa ruokavalion aiheuttamalta lihavuudelta vähentämällä rasvasolujen muodostusta ja edistämällä valkoisen rasvan muuttumista ruskeaksi.” ja

MFGM on maidon bioaktiivinen ainesosa, jolla on erilaisia terveysvaikutuksia, mutta lihavuutta estävä vaikutus on ollut epäselvä. Tässä kokeessa havaitsimme, että MFGM ehkäisi rasvaisen ruokavalion aiheuttamaa lihavuutta hiirillä.”

Homogenoiduissa ja rasvattomissa maitotuotteissa MFGM:ää on kaikkein vähiten.

Kirnupiimän ja krilliöljyn fosfolipidien havaittiin parantavan hippokampuksen insuliiniresistenssiä ja synapsien välistä signalointia ikääntyneillä rotilla tehdyssä tutkimuksessa. Kirnupiimän sisältämien rasvapallosten kuorikerrosten todettiin myös lisäävän aivoperäistä kasvutekijää (BDNF) hippokampuksessa.

Tässä kroatialaisen yliopiston katsauksessa on hyvin vedetty yhteen erilaisia MFGM:n terveysvaikutteita ja kuva sfingolipidien keskeisestä roolista käy ilmi allaolevasta kuvasta:

Sfingolipideillä näyttäisi olevan vaikutusta myös tulehduksellisiin suolistosairauksiin (IBD) ja tässä voisi piillä yksi selitys IBD:n rajulle lisääntymiselle samaan aikaan, kun homogenoimattoman maidon kulutus on pudonnut lähes olemattomiin ja rypsiöljyn käyttö on lisääntynyt. Katsausartikkelin IBD:stä huolehtimiseksi sfingolipidistrategia liitetään keinovalikoimaan loppupäätelmässä todetaan: “Perustuen esikliinisiin löydöksiin sfingolipidien anti-IBD mahdollisuuksista, tarvitaan kovaa työtä niiden tehokkuuden todentamiseksi ja kliinisten hoitojen parantamiseksi. Sfingolipidien ja niiden entsyymien roolin syvempi ymmärrys suoliston ominaisuuksien hallinnassa ja IBD-taudinkuvan kehittymisessä avaa uusia näköaloja kehittää ‘sfingolipidikeskeisiä’ terapeuttisia strategioita, jotka kontrolloivat tämän lamaannuttavan tulehduksen käynnistymistä ja pahenemista.” Myös tämä hiirikoe päätyi saman suuntaisiin havaintoihin: “…sfingolipidit (SL) ovat ilmestyneet IBD-terapioiden ykköstutkimuskohteeksi johtuen niiden roolista immuunisolujen toiminnan ja suolenseinämän eheyden säätelijänä.”

IBD:tä voidaan hoitaa MFG-E8:lla

MFGM:stä on jo onnistuttu eristämään parantavia aineita haavaiseen paksusuolen tulehdukseen (UC). Tämä tutkimuksen nimi kertoo jo tarpeeksi: Maitorasvapallosen sisältämä pintakudoksen kasvutekijä 8 on vähentynyt UC-potilaiden suolenseinämässä, mikä lisää solukuolemaa ja heikentää haavaumien paranemista.” ja tässä toisessa hiirien ihon alle ruiskutettiin ihmisen vastaavaa kasvutekijää ja tulokseksi saatiin: “…painon pudotus väheni 59%, colitiksen vakavuuspisteytys 71% ja paksunsuolen kutistuminen 49%. Eri tavalla aiheutettu colitis parani vielä enemmän, 97%, 82% ja 62%, vastaavasti. Molemmissa hiirimalleissa teho parani suhteessa ruiskutetun rhMFG-E8:n määrään.

MFG-E8:sta kertoo myös tämä tutkimus, jossa suolistotulehdusta saatiin hillittyä hiirien kokeellisessa colitiksessa. Tässä toisessa, jossa MFG-E8 on mainittu 290 kertaa, löydettiin tästä kasvutekijästä myös autoimmuunitulehdusta lievittäviä ominaisuuksia. MFG-E8:n puutos on yhdistetty myös luuston tulehduksiin ja osteoporoosiin ja MFG-E8:n synonyymikin (lactadherin) selviää tässä 2016 julkaistussa artikkelissa.

Lopuksi

Kuten ylläolevasta voi päätellä, maidon rasvoissa piilee yllättäviä terveysvaikutuksia, joita meijeriteollisuus ja Valtion RavitsemusNeuvottelukunta (VRN) eivät ole ottaneet riittävästi huomioon (esim. rasvattoman koulumaidon tuki). Jokainen voi tietenkin itse päättää, muuttaako ruokavaliotaan enemmän täysrasvaisia meijerituotteita suosivaksi ja ottaako sitä kautta pienen lisän omaan terveyteensä.

Kasvipohjaisissa ‘maito’juomissa ei tietenkään MFGM:ää ole.

Lähdenpä tästä ostamaan täysrasvaista luomumaitoa ja kermaa, joita ei ole homogenoitu. Pertti Jarlan Fingerporikin on samoilla linjoilla.

arikAri Kaihola

Kirjoittaja on yli 15 v harrastanut terveysasioiden tutkimista ja opiskelua omatoimisesti tavoitteena tieteellisten havaintojen hyödyntäminen oman terveyden ylläpitoon. Tärkeintä terveyden hoitoa on ennaltaehkäisy ja siinä puhdas ravinto. Hippokrateen sanoin – olkoon ruoka lääkkeesi ja lääke ruokasi.

5 kommenttia artikkeliin “Maitorasvan terveellinen MFGM”

    1. Paula, kiitos linkistä! En ole lukenut tuota tutkimusta. Olen kyllä käsitellyt aihepiiriä aikaisemmassa kirjoituksessani täällä kohdassa Parkinsonin tauti:

      http://turpaduunari.fi/insuliiniresistenssi-kaikkien-elintasosairauksien-aiti-osa-4/

      ja siksi yritinkin etsiä tuosta linkkaamastasi tutkimuksesta ensimmäiseksi merkkijonoa ’insuliini’, mutta yllätyksekseni sitä ei löytynyt.

      Kirjoituksessani on myös noteerattu syövän ja Parkinsonin yhteispiirteitä näin:
      ”Sukua myös syövälle ja masennukselle?

      Seuraava lause kuulostaa hyvin paljon siltä, kuin Parkinsonilla olisi jotain yhteistä myös syövän kanssa – Warburgin teorian mukaanhan syöpä on mitokondrioiden energiatasapainon järkkymisestä johtuva sairaus: ”Recently, it has been reported that, as an attempt to compensate for the mitochondrial dysfunction, neurons invoke glycolysis as a low-efficient mode of energy production in models of PD.”

      ”Hiljattain on raportoitu, että yrittäessään kompensoida mitokondrioiden toimintahäiriötä neuronit käynnistävät sokerin käytön, joka on tehoton muoto energian tuotantoon Parkinsonin tautimuodoissa”.

      Mitokondriot on nostettu parrasvaloihin myös tässä tutkimuksessa ja kuva yhdistää syövän, Parkinsonin, ikääntymisen ja (hiljaisen) tulehduksen toisiinsa:

      KUVA

      Jos kuvassa tapahtuva mitokondrioiden autofagia (ks. ed. kirjoitus) ei toimi kuten pitäisi, on tuloksena syöpä, Parkinson, ikääntyminen tai tulehdus (tms. sairaus). Kuvan oikeassa ylänurkassa näyttäisi olevan syövän alkamiselle tyypillinen mikroympäristö.”

      1. Ari Kaihola, oletko jo tutustunut boorin terveysvaikutuksiin? Toivoisin, että maassamme, jossa mm. osteoporoosi ja nivelrikko on niin yleistä ja sitä hoidetaan (niin kuin kaikkia muitakin sairauksia) virallisen lääketieteen toimesta kyseenalaisin menetelmin, tämä aihe saisi enemmän julkisuutta. Virallinen puoli ei toki kerro tästä mitään (lääketeollisuuden kannalta ymmärrettävistä syistä). Mutta tämä on ehdottomasti aihe, jota pitäisi kuuluttaa koko kansan kuultavaksi. Jos nimi Rex Newnham ei ole sinulle tuttu, niin suosittelen etsimään tietoa hänen työstään ja tutkimuksistaan. Ja lukemaan tämän: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4712861/

        Linkkaamani tiedeartikkeli sisältää paljon tietoa boorin terveysvaikutuksista.

        Tietoa kyllä on vielä löydettävissä, kun sitä osaa etsiä. Saattaa olla, että oikean tiedon saanti estetään meiltä tulevaisuudessa ja tuodaan esille vain yhtä totuutta. Siksi kirjoitan tämän sinulle, että terveysasioista perin kiinnostuneena ja valistuneena ihmisenä voisit ehkä tarttua tähän tärkeään aiheeseen.

        Jumalan siunausta elämääsi.

        1. Hei, Satu! Kiitos linkistä raporttiin boorin monipuolisista vaikutuksista. Olen aikaisemmin selvitellyt sen merkitystä vain osteoporoosiin, joten tuossa tuli joukko uusia asioita.

          En ole löytänyt boorin vaikutuksista yhtä paljon näyttöä kuin esim. magnesiumista. josta kirjoitin 6-osaisen artikkelisarjan http://turpaduunari.fi/magnesium-aktiivisesti-unohdettu-mineraali-osa-1/

          Tässä lyhyt yhteenveto eri vahvuuksisista näytöistä boorin osalta (välilehti Uses):

          https://www.webmd.com/vitamins/ai/ingredientmono-894/boron

          Itse huolehdin boorin saannista syömällä silloin tällöin kuivattuja luumuja. Ne ovat hyvästä myös ruoansulatukselle. Kaksi kärpästä yhdellä iskulla.

Olisi kiva kuulla kommenttisi!