Sensuroimatonta terveys- ja kulttuurivalistusta. Sivuston suunnittelussa avustaa sekä taloudellisesti että ideoinnilla Domainkeskus.com. Yhteystiedot: Christer Sundqvist, biologi (FT), christer.sundqvist@ravintokirja.fi, 040-7529274, Helsinki

TULE MUKAAN ETSIMÄÄN TERVEYDEN AARRETTA

TULE SINÄKIN MUKAAN ETSIMÄÄN TERVEYDEN AARTEITA!

Tule mukaan rakentamaan itsellesi erittäin laajaa ja ajankohtaista monisatasivuista terveyskirjaa!

Sisällysluettelo
Osa 1 Älä kadota terveyden aarretta! (jaossa marraskuun lopusta 2017 lähtien)
Osa 2 Miksi vanhenemme? (joulukuun loppu 2017)
Osa 3 Ota terveytesi ja sairautesi vakavasti (tammikuun loppu 2018)
Osa 4 Nujerra sairaus ottamalla käyttöön kaikki hyvät keinot (helmikuun loppu 2018)
Osa 5 Naura sairautesi pois! (maaliskuun loppu 2018)
Osa 6 Vältä liiallista istumista – muista liikkua!
Osa 7 Muista levätä!
Osa 8 Ajattele positiivisesti!
Osa 9 Syö terveellistä ruokaa!
Osa 10 Yksilöllisiä ruokavalintoja A-J
Osa 11 Yksilöllisiä ruokavalintoja K-M
Osa 12 Yksilöllisiä ruokavalintoja N-R
Osa 13 Yksilöllisiä ruokavalintoja S-Ö
Osa 14 Hyvät ihmissuhteet
Osa 15 Elämänhalu
Osa 16 Usko parantumiseen sairaudesta
Osa 17 Syvennä henkisyyttä ja pidä mieli virkeänä
Osa 18 Hoito-ohjeita sairastuneelle A-J
Osa 19 Hoito-ohjeita sairastuneelle K-R
Osa 20 Hoito-ohjeita sairastuneelle S-Ö
Osa 21 Syventävää keskustelua terveydestä
Osat 22-24 Tulossa tietoon myöhemmin

Anna minulle mahdollisuus lähettää sinulle uusi terveyskurssini ”Terveys on aarre”. Siitä muodostuu vuosien 2017-2019 aikana markkinoiden laajin ja ajankohtaisin terveyskirja. Kun maksat erittäin kohtuullisen kertamaksun 49,95 euroa, saat luvan tarvittaessa tulostaa itsellesi kuukausittain täydentyvän terveyskirjasi.

Tässä lisätietoja ja tietoa siitä miten maksu tapahtuu:

Kurssini on tavattoman suurella vaivalla työstetty useiden vuosien aikana ja sisältää valtavasti terveystietoa. Eräänlainen terveystestamenttini vuosilta 1987-2019.

Jos koet mahdolliseksi, tulisitko nyt heti mukaan kurssille ja ryhtyisit terveyskirjaa rakentamaan itsellesi? Voisitko pyytää ystäviäsi mukaan tälle kurssille, joka tyypilliseen edulliseen hintaani (49,95 euroa) tarjoaa erittäin paljon tietoa terveydestä?

Osa 1 (Älä kadota terveyden aarretta!) on jaossa juuri nyt (marraskuu 2017) ja osa 2 (Miksi vanhenemme?) ilmestyy joulukuun lopussa. Osat 3-24 tulevat vuosien 2018-2019 aikana jakoon. Jokaisessa osassa on 15-20 sivua.

Ajankohtaisinta mahdollista tietoa on siis jaossa kerran kuukaudessa. On harjoitustehtäviä, tietoiskuja, terveystietoa, lukuvihjeitä…

Opiskelu- ja harjoitustehtävien suorittaminen on täysin vapaaehtoista ja jokainen saa tarvittaessa yksilöllistä ohjausta. Materiaalin saa sähköpostiin kerran kuukaudessa (laadukas PDF-tiedosto) riippumatta siitä miloin päättää aloittaa kurssin.

Maksu tapahtuu näin:

Kurssille pääsee mukaan maksamalla 49,95 euroa tilille FI94 5723 3320 0772 65 (OKOYFIHH), Christerin Akatemia. Kirjoita viestikenttään sähköpostiosoitteesi. Muita maksuja ei tule!

TERVETULOA MUKAAN RAKENTAMAAN YHDESSÄ MONISATASIVUISTA TERVEYSKIRJAA!

Rakkain terveisin,
Christer Sundqvist
biologi, FT
Lisätietoja: christer.sundqvist@ravintokirja.fi

Näitä luetaan eniten juuri nyt

  • Statiinit uhkaavat terveyttäsi
    toukokuu 4, 2017
    Kirjoittaja: Christer Sundqvist Tärkeä teema: statiinit! Sensuroidun ja lakkautetun Iltalehden terveysblogini tärkeitä teemoja oli käydä kriittistä keskustelu kolesterolia alentavien statiini-lääkkeiden...
  • Rasvaton maito – tieteellinen näyttö tyypin 2 diabeteksen, lihavuuden ja metabolisen oireyhtymän hoidossa ja ehkäisyssä
    joulukuu 4, 2017
    Kirjoittaja: Sami Uusitalo Christer Sundqvistin tekemiä päivityksiä: 13.9.2017, 15.9.2017,  18.9.2017 ja 4.12.2017 (Lisäys 4.12.2017) Ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen on vastannut tähän...
  • Lasten aivot verkossa – päättäjien narikassa!
    joulukuu 2, 2017
    Kirjoittaja: Erja Tamminen ”En voi ymmärtää, miten lasten terveys ja hyvinvointi on luovutettu Applen, Microsoftin, Samsungin ja muiden vastaavien suuryritysten...
  • Mitä pitäisi ajatella hypotyreoosin hoidosta?
    toukokuu 3, 2016
    Kirjoittaja: Suomen kilpirauhaspotilaat ry Suomen kilpirauhaspotilaat ry:n on laatinut vastineen Duodecimin julkaisemalle katsaukselle ”Aikuisen primäärisen hypotyreoosin hoito”. Vastine löytyy myös täältä....
  • Missä mennään kilpirauhaskiistassa?
    joulukuu 4, 2017
    Kirjoittaja: Christer Sundqvist Kilpirauhaskiista herättää tunteita! Tässä kaikki olennainen tieto yhteen koottuna. Tarkistan itse säännöllisesti toimivatko linkit, mutta kerro toki...
  • Voi on aina voita, osa 2
    marraskuu 24, 2017
    Kirjoittaja: Ari Kaihola Butyraatin l. voihapon edut painonhallinnassa ja rintasyövässä eivät ole sen ainoita terveysvaikutuksia. Ennen kuin menemme pidempiketjuisiin tyydyttyneisiin...
  • Kilpirauhasen vajaatoiminta, ruoansulatus ja suolisto
    helmikuu 16, 2016
    Kirjoittaja: Nina Saine Funktionaalisen lääketieteen näkökulmaa ruoansulatuksen ja suoliston huomioimiseen kilpirauhasen vajaatoimintapotilailla. Työskentelen kilpirauhaspotilaiden parissa sekä vertaistuessa, että työssäni kokemusasiantuntijana...
  • Parantava ketoosi
    huhtikuu 25, 2016
    Kirjoittaja: Christer Sundqvist Viisas elämä voi tarkoittaa myös sitä, että syö itsensä terveeksi sokerittomalla ja gluteenittomalla ruokavaliolla. Filosofian maisteri Elviira...
  • Suuri serotoniinihuijaus – Aku Kopakkala
    heinäkuu 25, 2017
    Kirjoittaja: Christer Sundqvist Kiitos hyvistä kommenteista! Tämä kirja-arvio ja psykologi Aku Kopakkalan tilaisuuden raportointi 22.5.2015 on terveysblogini luetuimpia kirjoituksia. Sitä...
  • Syöpä on metabolinen sairaus
    maaliskuu 8, 2016
    Kirjoittaja: Ari Kaihola Lupaavat uudet syöpähoidot tulevat perustumaan syöpäsolujen erilaistuneeseen aineenvaihduntaan, ns. Warburgin efektiin, joka on ollut tiedossa jo viime...
  • Balanssiöljyä vai käärmeöljyä?
    helmikuu 13, 2017
    Kirjoittaja: Christer Sundqvist Sain pari viikkoa sitten testattavakseni Balance Oil-kalaöljyä. Lisäksi sain runsaasti luettavaa tästä kalaöljystä, jota verkostoissa markkinoidaan ja myydään...
  • Ville on ykkönen
    marraskuu 6, 2017
    Kirjoittaja: Christer Sundqvist Tämä kirjoitus on päivittynyt uusilla tiedoilla 6.11.2017  (alunperin julkaistu 26.4.2017) Käsittämätöntä! Lääkärikollegat ovat käräyttäneet lääkäri Ville Pöntysen...
  • Terve diabeetikko
    syyskuu 14, 2017
    Kirjoittaja: Lasse Nybergh Lasse Nybergh on ajankohtainen Nostin paremmin esille tämän kirjoituksen elokuulta 2016 (päivitys 14.9.2017). Yleisradion ruotsinkielinen toimitus teki...
  • Suomen tärkeimmät terveysvaikuttajat vuonna 2016
    tammikuu 16, 2017
    Kirjoittaja: Christer Sundqvist TOP 100 tärkeimmät terveysvaikuttajat Suomessa vuonna 2016 Tämä 3.1.2017 väsätty kirjoitus on päivittynyt 4.1.2017, 5.1., 6.1., 7.1.,...
  • Pulskia porsaita
    marraskuu 29, 2017
    Kirjoittaja: Nina Saine Ihan tavallista terveellistä kotiruokaa? Niin, se mielletään terveelliseksi se "ihan tavallinen kotiruoka". Mutta kun se tarkoittaa usein...
  • Avoin kirje ministereille aiheesta Käypä hoito -suositukset ja VRN
    marraskuu 19, 2017
    Kirjoittaja: Christer Sundqvist LEHDISTÖTIEDOTE (Vireillä! Ei vielä valmis. Ottakaa kantaa! Jakakaa muille omissa sosiaalisen median kanavissanne! Allekirjoittakaa! Tulkaa mukaan! Tämä...
  • Narsismi – väkivallan monet kasvot
    marraskuu 19, 2015
    Kirjoittaja: taistelijaäiti Vuonna 2006 minulla ei ollut minkäänlaista tietoa persoonallisuushäiriöisistä ihmisistä. Nyt vuonna 2015 tunnen läpikäyneeni korkeakouluopinnot narsismista. En kuitenkaan opiston...
  • HPV-rokote – enemmän haittaa kuin hyötyä?
    syyskuu 28, 2015
    Kirjoittaja: Pike Hilakari Suomessa on parhaillaan käynnissä kuudesluokkalaisten tyttöjen HPV-rokotukset. Minulta on nyt monet ystävät ja tuttavat kyselleet, että annanko rokotuttaa...
  • Paljon terveysblogeja – löydä suosikkisi!
    marraskuu 20, 2017
    Kirjoittaja: Christer Sundqvist Julkaistu 18.1.2016 ja pävitetty 19.1., 20.1., 22.1., 28.1., 1.2., 5.2., 2.3., 9.3., 6.4., 27.4., 1.5., 4.5., 14.5.,...
  • Mikä ihmeen nyhtökaura?
    toukokuu 5, 2016
    Kirjoittaja: Christer Sundqvist Taitavalla ennakkomainonnalla nyhtökaurasta on tehty hittituote. Lihan korvike, mahtava proteiinilähde, uuden yrityksen huippuinnovaatio, saantia on taitavasti rajoitettu,...

Viimeisimmät artikkelit

Tässä esimerkkejä luentotarjonnastani

Käytä älliä ruokavalinnoissa: Tämä on suosituimpia luentoaiheitani. Alustan ja herätän keskustelua älykkäistä ruokavalinnoista, ruoan luonnollisuudesta, säilyvyydestä ja käytössä olevista ruoan lisäaineista sekä pohdin sitä, mikä on terveellistä arki- ja juhlaruokaa. Miten liikkujan pitää syödä? Onko ikääntyvän ihmisen otettava huomioon jotain erityistä ruokavalintojen suhteen? Keskustellaan yhdessä miten voisimme parantaa ruokaostostemme laatua. Sillä mitä valitset ruokakaupasta ostoskassiisi, on merkitystä. Sisältääkö kassisi juureksia vai eineksiä? Ruokavallankumous alkakoon nyt! Tämä luento muokkautuu helposti kaikenikäisille ja monille erilaisille yhteisöille. Kerro mikä on tavoitteesi luennon suhteen, niin saat tällä tavalla räätälöidyn luennon minulta.

Onni, terveys ja äly – elämäsi melodia: Terveystietoinen ja viisaan onnellinen elämä rakentuu yksinkertaisista osatekijöistä. Tule kuuntelemaan turpaduunarin melodioita! Filosofian tohtori ja suosittu luennoitsija Christer Sundqvist on vauhdissa!

Terveystietoinen elämä: Terveellisestä elämäntavasta ei saa tehdä liian vaikeaa itselleen. Terveys säilyy vaikka välillä elää epäterveellisesti, mutta se mikä erottaa terveystietoisen muista ihmisistä, on se luontevuus ja rivakkuus mikä nähdään siinä paluussa terveellisten valintojen ääreen. Terveystietoinen oivaltaa, että niitä huonoja valintoja pitää välttää, ei sen takia että se olisi pakko, vaan sen takia, että hän pitää terveyttään erittäin suuressa arvossa.

Liikunta on lääke: Ihminen on luotu liikkumaan sopivasti ja monipuolisella tavalla. Liikunnalla voidaan ehkäistä sairauksia, hoitaa terveyttä ja kuntoutua monista pitkäaikaissairauksista. Luennolla mainitaan liikunnan teho tyypin 2 diabeteksessa, kohonneessa verenpaineessa, sydän- ja verisuonisairauksissa, lihavuuden hoidossa, astmassa, keuhkoahtaumataudissa, polven nivelrikossa, nivelreumassa, selkävaivoissa ja masennuksessa. Turpaduunari Sundqvist kehottaa tekemään liikunnasta pysyvä osa elintapamuutostasi.

Oivaltavaa urheilua: Filosofian tohtori, ravinto- ja urheiluvalmentaja sekä suosittu luennoitsija Christer Sundqvist on useiden vuosien aikana kehittänyt kokonaisvaltaista urheiluvalmennusta. Hän kertoo käytännönläheisesti ja hauskasti miten hänen urheiluvalmennuksestaan on ollut hyötyä sekä huippu-urheilijoille että liikunnallista elämäntapaa noudattaville. Luennolla tarkastellaan näiden osa-alueiden merkitystä urheilumenestykselle: yksilöllisesti määritelty harjoitusohjelma, ravitsemukselliset näkökulmat, unen ja levon merkitys, urheilijan rentoutuminen, elämän kokonaisrasitus, urheilijan henkiset voimavarat.

Laadukas ravinto terveyden lähde: Turpaduunari kertoo laadukkaista ruokavalinnoista. Hänen neuvoillaan löydät keinoja etsiä älliä ruokakaupasta. Haluat ehkä laittaa laadukasta lounasta ja haluat löytää lisäaineetonta luomua? Luonnollisesti tämä on täysin mahdollista kuunneltuasi Christerin ohjeita!

Vireä vanhuus: Biologi Christer Sundqvist kertoo meille menestysreseptinsä miten säilyttää hyvä vire ja terveys iäkkäänä. Tarjolla on runsaasti tietoa terveystietoisesta elämästä. Huumoria, iloista rentoutta ja oivaltavaa ideointia kannattaa tulla kuulemaan!

Elämän kokonaisrasitus hallintaan: Huomioi päivittäiset haasteet, kehottaa biologi Sundqvist luennollaan. Kun epäviisaasti joudut rientämään paikasta toiseen tukka putkella, muista kompensoida tämä huomioimalla terveen elämän kaikki osatekijät täysimääräisinä: hyvä ravinto, kunnon lepo, hyvät ihmissuhteet, virkistävä liikunta.

Rentoutta ja hengähdyshetkiä kiireiselle ihmiselle: Biologi Christer Sundqvist vie meidät rentouden maailmaan tällä luennollaan. Opi arvostamaan arjen hengähdyshetkiä. Muista oleskella puhtaassa ilmassa. Vedä keuhkoihin puhdasta ilmaa ja nauti siitä miten puhdas ilma vienosti koskettelee paljasta ihoasi. Voiko elämässä olla mitään ihanampaa? Älä stressaa! Et voi ratkaista yhtäkään ongelmaa stressaamalla itsesi puolikuolleeksi. Pidä siis itsesi täysillä elossa rennolla elämänasenteella. Nauti tästä hetkestä. Tartu kiinni ohikiitävään hetkeen, sillä elämä koostuu pienistä ihmeistä, jotka näemme vasta kun huomaamme pysähtyä niiden äärelle, hetki hetkeltä.

Aivot ja ravinto: Biologi Christer Sundqvist kertoo siitä mikä on parasta mahdollista aivoruokaa. Hyvä ruoka – hyvä mieli. Keskustelemme siitä miten voimme pitää aivot kirkkaana täsmäruoalla. Luennolla esitellään uutta aivotutkimusta selkokielellä. Varautukaa yllätyksiin!

Ruokaa suurella sydämellä: Huolehdi sydämesi kunnosta syömällä oikein terveellistä ruokaa, kehottaa biologi Christer Sundqvist. Yleisö saa alusta lähtien osallistua vilkkaaseen keskusteluun verenpaineen hoidosta ravinnolla, tarvitaanko kolesterolilääkkeitä ja millaisella ruoalla sydän lyö parhaiten. Kuuntele uusimmat sydäntutkimukset selkokielellä esitettynä.

Miten vatsasi voi? Biologi Christer Sundqvist kertoo parhaimmat vinkit miten suoliston saa toimimaan mahdollisimman hyvin. Keskustelemme hyvistä bakteereista ja siitä miten tärkeässä roolissa on suoliston hyvä terveys. Varautukaa yllätyksiin! Uusia suolistotutkimuksia saatte kuulla selkokielellä.

Rasvaista tarinaa: Ravintorasvat ja niiden terveellisyys tai vaarallisuus ovat jo pitkään aikaansaaneet kiihkeitä keskusteluja ja jopa väittelyjä. Biologi Christer Sundqvistin tieteellisiin tutkimuksiin pohjaavan alustuksen pohjalta keskustellaan luonnollisten rasvalähteiden terveyshyödyistä. Korkean kolesterolin negatiiviset terveysvaikutukset ja sen hoitoon käytettävien lääkkeiden sivuvaikutukset, ovat myös kuuma puheenaihe.

Ravitsemuksen kiistanaiheet ja tulevaisuuden näkymät: Läpi vuosikymmenten on kiistelty optimaalisesta ravinnosta. Löytyykö totuus kaurapuurosta myös tulevaisuudessa? Biologi Christer Sundqvist kertoo alustuksessaan mm. nutrigenomiikasta, tieteenalasta joka tutkii ravinto- ja perintötekijöiden yhteisvaikutuksia. Alustuksen pohjalta keskustellaan ravitsemuksen kiistanaiheista ja ravitsemustieteen tulevaisuuden näkymistä.

Reuman virallinen, täydentävä ja vaihtoehtoinen hoito: Luennolla esitellään reuman Käypä hoito suositukset ja käydän niiden pohjalta rakentavaa ja samalla kriittistä keskustelua. Hyviksi koettuja täydentäviä hoitomuotoja tuodaan esille ja tarkastellaan voiko olla apua jostakin vaihtoehtoisesta hoidosta.

Kolme tapaa hoitaa diabetes: virallisesti, täydentävästi ja vaihtoehtoisesti: Suositussa diabetesluennossaan biologi Sundqvist tuo esille koko kirjon erilaisia tapoja hoitaa tämä vakava sairaus yksilöllisesti tyydyttävällä tavalla.

Lisäksi tunteja, päiviä, viikkoja, kuukausia, jopa vuoden kestäviä koulutuksia ravinnosta, levosta, liikunnasta ja terveydestä. Varsinaista terveystykitystä!

Oikeassa sää oot Kari ollu, kaikki nämä vuodet

Kirjoittajat: Sami Uusitalo ja Christer Sundqvist

Seuraa päivityksiä!

Tämä kirjoitettiin 23.2.2017 ja päivityksiä tehtiin 24.2.2017, 25.2., 27.2., 2.3. ja 8.8. Haluamme kiittää teitä avusta kun yhdessä laadimme alla olevaa taulukkoa rasvainen versus rasvaton maito ja terveys. Tällä hetkellä rasvaiset maitovalmisteet ovat vankassa johdossa. Pyynnöstä huolimatta terveysviranomaisilla ei ole ollut esittää lisää tutkimustietoa rasvattoman maidon myönteisistä vaikutuksista terveyteen. Suomessa on niin absurdi tilanne, että vallalla olevaa terveyskäsitystä rasvattoman maidon mahdollisista hyödyistä terveydellemme, puolustaa aktiivisimmin hammaslääketieteen opiskelija Vladimir Heiskanen lähettäessään meille tutkimustietoja taulukon täydentämiseksi. Mitä ne kaikki muut pelkäävät?

Miksi jatketaan täysrasvaisen maidon tuomitsemista?

Hämmästelemme kovasti miksi rasvattomuuden viitoittamaa terveyslinjaa edelleen jatketaan murskaavan heikosta tiedenäytöstä huolimatta. Ne terveysvalistajat, jotka edelleen jatkavat täysrasvaisen maidon tuomitsemista eivät seuraa aikaansa ja/tai on harhautettu julistamaan väärää terveystietoa.

Diplomi-insinööri Sami Uusitalo soitti edesmenneelle Kari Salmiselle ensimmäisen kerran vuonna 2008. Karihan kävi ”rasvasotaa” vuosikymmenet. Vastapuolina julkisessa väittelyssä olivat esim. professori Pekka Puska ja entinen KTL:n johtaja Jussi Huttunen.

Biologi Christer Sundqvist muistelee kiitollisuudella kaikkia niitä tiedonvälityksen tähtihetkiä, joita hän vuosien varrella sai viettää Kari Salmisen seurassa.

Kari Salmisen viesti Christerille

Kari halusi kirjoittaa Christerin rasvakirjaan (PaRas ruokavalio, Atar, 2011) seuraavan esipuheen:

”Ravintomme rasvat ovat olleet suomalaisessa ravitsemuskeskustelussa kestopuheenaihe. Niiden määrästä ja laadusta on varoiteltu. Asiantuntijat ja heidän laatimansa suositukset ovat kehottaneet jo vuosikymmenien ajan korvaamaan rasvaa hiilihydraateilla ja suosimaan ”pehmeitä” rasvoja. Näin on tapahtunut.

Onko suunta ollut oikea? Tätä keskeistä kysymystä pohtii filosofian tohtori, biologi Christer Sundqvistin kirja ”PaRas ruokavalio”. Sundqvist tunnetaan erinomaisena puhujana ja provosoivanakin ravitsemusvalistajana, joka rohkenee seurata omia itsenäisiä ajatuskulkujaan. Hänen Veteraaniurheilija-bloginsa on arvostettu ja suosittu mielipidefoorumi.

Työikäisten sydän- ja verisuonitautikuolleisuus on vähentynyt merkitsevästi, mutta siirtynyt vanhempiin ikäluokkiin. Samalla rasvan kulutuksen vähetessä kakkostyypin diabetes lisääntyy lähes räjähdysmäisesti ja väestö lihoo vaarallisesti. Ovatko sinänsä hyvää tarkoittavat ravitsemussuositukset johtaneet meitä harhaan?

Nykyiset suositukset juontavat juurensa 1950-luvulla esitettyyn olettamukseen, joka perustuu ns. Seitsemän maan tutkimuksen tuloksiin. Olettamuksen mukaan tyydyttyneet rasvat lisäävät veren kokonaiskolesterolipitoisuutta, mikä puolestaan johtaa lisääntyneeseen sydän- ja verisuonitautikuolleisuuteen. Tätä välillistä olettamusta, jota kutsutaan rasvahypoteesiksi, ei ole koskaan voitu osoittaa oikeaksi lukemattomista tutkimuksista huolimatta.

2000-luku on nyt tuonut mukanaan uutta tietoa ja ennakkoluuloista vapaata ajattelua. Asiantuntijoiden aiemmin hellimä rasvahypoteesi on hajonnut pirstaleiksi.

Laajat meta-analyysit ovat osoittaneet, etteivät tyydyttyneet rasvat ole yhteydessä sydän- ja verisuonisairauksiin tai –kuolleisuuteen. Sen sijaan on selviö, että kasviöljyjen kemiallisessa kovettamisessa syntyvät trans-rasvahapot ovat tässä suhteessa haitallisia. Yhä voimakkaammin esille nousee kysymys siitä, mikä on omega-6/omega-3-rasvahapposuhteen merkitys suurille kansansairauksillemme?

Kukaan ei enää puhu, tai ei ainakaan pitäisi puhua, veren kokonaiskolesterolipitoisuudesta. Sen sijaan tutkitaan ”pahan” LDL-kolesterolin ja ”hyvän” HDL-kolesterolin osasten merkitystä terveydessämme. Joutuuko ihmiselle välttämätön, viaton kolesteroli elimistön tulehdusten myrskyyn ja hapettunut LDL-kolesteroli on se terveyttämme uhkaava konna? Pitäisikö siis hoitaakin tulehdusta eikä kolesterolipitoisuuksia?

Viime vuosisadalla synnytetty kokonaiskolesterolikauhu on joka tapauksessa johtanut ennen näkemättömään kolesterolilääkebusinekseen, mitä nykyisin hallitsevat statiinilääkkeet. Ne eivät ole suinkaan haitattomia, vaikka ovatkin paikallaan vakavissa tilanteissa.

Näitä jo käsitteinä vaikeita, monia hämmentäviä asioita selvennetään PaRas-kirjassa erinomaisesti. Kirjan alkuosassa kuvataan havainnollisesti hauskoinkin esimerkein erilaiset rasvahappotyypit: tyydyttyneet, kertatyydyttymättömät ja monityydyttymättömät rasvahapot, joista viimeksi mainitut voivat esiintyä cis- tai transmuodoissa. Esityksestä selviää myös, miten omega-6 rasvahapot eroavat omega-3-rasvahapoista. Onkin aivan keskeistä ymmärtää nämä perusasiat, jotta voi hahmottaa rasvoista käytävää keskustelua.

Peruskäsitteiden tultua selväksi kirjassa esitellään erilaiset ravintorasvat ja niiden koostumukset. Se on hyödyllistä käsikirjatietoa sitä tarvitseville.

Käsitellessään rasvojen vaikutusta terveyteemme kirja etenee railakkaasti, jopa provosoiden, mistä nykyiset ravitsemussuositukset saavat ansaitustikin osansa. Kirjoittaja asettuu selkeästi puoltamaan vähähiilihydraattista, proteiinia ja luontaista rasvaa sisältävää ruokavaliota. Ei liene vaikea ennustaa, että uusittavat ravitsemussuositukset joutuvat noudattelemaan näitä linjauksia, ainakin niin pitkälle kuin aiempiin mielipiteisiin sidottu jäykkä arvovalta antaa periksi.

Kaiken kaikkiaan tohtori Sundqvistin kirja on hyödyllistä luettavaa, mikä lähtee tarpeellisten peruskäsitteiden esittelystä, etenee ravitsemuksemme ajankohtaisiin kysymyksiin välttelemättä kiistanalaisiakaan aiheita. Se antaa selkeitä ehdotuksia, joiden äärellä lukija joutuu pohtimaan omaa tietämystään ja tekemään näiden pohjalta henkilökohtaisia ravitsemusratkaisujaan.

Soisalmen orastavassa syysillassa 2011.

Kari Salminen
Professori”

Oikeassa sää oot Kari ollu

Kari kertoi Sami Uusitalolle ainakin kaksi kertaa jo ensimmäisten yhteydenottojen aikana Jussi Huttusen hänelle saunassa todenneen:

”Oikeassa sää oot Kari ollu,… kaikki nämä vuodet”.

Sami tulkitsi, että tuo tunnustus oli Karille tärkeä.

Ulos kaapista!

Ravitsemuskeskustelu saa joskus surkuhupaisia muotoja ja tämä on yksi niistä. Saunassako suomalainen pitkän linjan kansanterveyden ammattilainen ripittäytyy ja kertoo todellisen kantansa? Samia ei yhtään haittaisi, jos Huttunen tulisi julkisuudessakin ulos kaapistaan eikä pelkästään Salmisen saunassa! Eikö tämä olisi reilua Suomen kansalle? Eikö tiedemiehen pitäisi kertoa todellinen kantansa, eikä sitä, mikä on ammattikunnan ylpeydelle sovinnaista?

Luottamuksellista tietoa

Muuten, Karille kävi tässä vajaan parin vuoden sisällä sellainen vahinko, että hän lähetti Samille sähköpostin jossa oli ketjussa mukana Jussi Huttunen. Ketjussa Jussi toivotti Karille hyvää syntymäpäivää ja lahjana oli pari linkkiä tutkimuksiin, jossa rasvaiset maitotuotteet esiintyivät edukseen tyypin 2 diabeteksen ja lihavuuden ehkäisyssä. Sami mainitsi tästä Karille ja hän vastasi…”tämä on kaikki luottamuksellista…”. Kunnioitetaan Karin tahtoa, mutta nyt Sami katsoo, että tämä asia on tuotava julki. Karihan menehtyi viime vuonna ja ystävä Jussi Huttunen kirjoitti hänestä todella hienon muistokirjoituksen.

Ravitsemuskeskustelua vuonna 2017

Viimeiset päivät suomalaisessa ravitsemuskeskustelussa on kuhistu sellaisten väitteiden ympärillä kuin: ”Liika hiilihydraatti, ainakin + 50 E-%, on haitallista.” ”Ei ole mitään todisteita, että rasvaton maito on parempaa kuin rasvainen jne. ”Tyydyttynyt (”kova”) rasva ei ole haitallista sellaisina määrinä, joita valtaosa ihmisistä syö” ”Monityydyttymättömällä rasvalla ei ole vaikutusta sv-tauteihin.”

Tällä kertaa näitä väitteitä eivät ensimmäisenä esittäneet ”tutkijoiden kiusaajat”, kuten DI:t Sami Uusitalo ja Jari Ristiranta tai kukaan muukaan ravitsemusopposition edustajista. Väitteet esitti maailman sydänliittojen kattojärjestön entinen puheenjohtaja Salim Yusuf.

Salim ei ole aivan turha kaveri. Hän on väitellyt tohtoriksi Oxfordin yliopistossa ja tutkinut siellä ja monessa muussakin hyvämaineisessa opinahjossa sydän- ja verisuonitauteja jo vuosikymmenien ajan. Yusuf on kansainvälisesti siteeratumpi tutkija kuin kymmenen siteeratuinta suomalaista tutkijaa yhteensä.

Salim Yusufin kongressiesitys on moneen kertaan poistettu yleisestä jakelusta

Yusufin mainio esitys on kaiketi vielä jonkun aikaa katsottavissa tästä (se ehdittiin jo poistaa, mutta lukijakommentti paljastaa yhden linkin esitykselle):

Jari Ristiranta teki hänelle tuttuun tapaan erinomaisen artikkelin Yusufin esityksestä.

Suomen piskuisen pieni Sydänliitto puolustaa edelleen vallitsevia rasvasuosituksia. Ei niissä muka voi olla mitään vikaa. Ei ainakaan suomalaisten asiantuntijoiden mielestä. Näin tuumii Suomen Sydänliitto:

”Suomalaiset ravitsemuksen asiantuntijat huomauttavat, että tämäkään tutkimus ei muuta mitään siitä mitä valtion ravitsemusneuvottelukunta suomalaisissa ravitsemussuosituksissaan pohjoismaisiin pohjaten on linjannut.”

No eipä tietenkään muuta. Huokaus.

”Sydänliiton ravitsemuksen asiantuntijaryhmä on käsitellyt Yusufin esitystä kokouksessaan ja todennut, että tämä yksittäinen havainnoiva tutkimus ei anna mitään perusteita muuttaa ravitsemussuosituksia, kertoo Sydänliiton ravitsemusasiantuntija Tuija Pusa.”

Yksi keskeinen osa suosituksia on käyttää rasvatonta maitoa. Pusan mukaan perusteita suositusten muuttamiseen ei ole. Näyttövelvoite rasvattoman maidon paremmuudesta on tietenkin sen tahon edustajalla, joka näin väittää.

TÄRKEÄ KYSYMYS:

Missä ovat ne tutkimukset, joissa todistetaan, että rasvaton maito on parempaa kuin rasvainen? Pyydämme Sydänliittoa ja muita suomalaisia asiantuntijoita esittämään ne tutkimukset.

Kumpi voittaa: rasvainen vai rasvaton maito?

Olemme ajatelleet, että tähän alle voisimme koota tutkimuksia, joissa havaitaan mitä terveysnäyttöjä on rasvaisista versus rasvattomista maitotuotteista. Meidän mielestämme rasvainen maito näyttäytyy lihavuuden, tyypin 2 diabeteksen ja sydäntautien suhteen joko neutraalisti tai edukseen. Kumpi voittaa: rasvainen vai rasvaton maito? Lähettäkää tutkimusviitteitä perusteluineen niin lisäämme ne sitten tähän kisaan:

TAULUKKO: RASVAINEN VAI RASVATON MAITO EDISTÄÄ TERVEYTTÄ?

 

Rasvainen maito ja terveys rasvaton maito ja terveys tilanne
LIHAVUUS
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3656401/

Scand J Prim Health Care. 2013 Jun; 31(2): 89–94. A high intake of dairy fat was associated with a lower risk of central obesity and a low dairy fat intake was associated with a higher risk of central obesity. Kehoitan jokaista lihavuuden kanssa tekemisissä olevaa perehtymään ainakin tähän tutkimukseen. Miksi lapsillemme tarjotaan vaihtoehtona vain rasvatonta maitoa. Missä on todisteet sen paremmuudesta lihavuusepidemian aikakaudella?
——— 1 – 0
LIHAVUUS
http://jamanetwork.com/journals/jamapediatrics/article-abstract/1704826
Three Daily Servings of Reduced-Fat Milk – An Evidence-Based Recommendation? This article questions the scientific rationale for promoting reduced-fat milk consumption at these levels in children and adults and reconsiders the role of cow’s milk in human nutrition. Lapsille ja aikuisille ei ole hyvä tarjota vähärasvaista maitoa.
——— 2 – 0
LIHAVUUS
http://jamanetwork.com/journals/jamapediatrics/fullarticle/486041
Milk, Dairy Fat, Dietary Calcium, and Weight Gain – A Longitudinal Study of Adolescents. Children who drank the most milk gained more weight, but the added calories appeared responsible. Contrary to our hypotheses, dietary calcium and skim and 1% milk were associated with weight gain, but dairy fat was not. Drinking large amounts of milk may provide excess energy to some children. Rasvainen maito ei lihota.
——— 3 – 0
LIHAVUUS
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4911011/
The relationship between high-fat dairy consumption and obesity, cardiovascular, and metabolic disease. The observational evidence does not support the hypothesis that dairy fat or high-fat dairy foods contribute to obesity or cardiometabolic risk, and suggests that high-fat dairy consumption within typical dietary patterns is inversely associated with obesity risk. Although not conclusive, these findings may provide a rationale for future research into the bioactive properties of dairy fat and the impact of bovine feeding practices on the health effects of dairy fat. Täysrasvaisilla maidoilla ei ole osuutta lihavuusepidemiaan.
——— 4 – 0
LIHAVUUS
https://www.sciencedaily.com/releases/2009/11/091103102347.htm
Eight-year-old children who drink full-fat milk every day have a lower BMI than those who seldom drink milk. This is not the case for children who often drink medium-fat or low-fat milk. Täysrasvaista maitoa nauttivilla lapsilla on pienempi BMI kuin niillä, jotka eivät laisinkaan nauti maitoa. Kevytmaitoa ei tuo tätä etua.
——— 5 – 0
PAINONHALLINTA
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/26912496
Dairy consumption in association with weight change and risk of becoming overweight or obese in middle-aged and older women: a prospective cohort study. ”Greater intake of high-fat dairy products, but not intake of low-fat dairy products, was associated with less weight gain” Painonhallinnassa on eduksi nauttia täysrasvaisia maitoja.
——— 6 – 0
PAINONHALLINTA
http://ajcn.nutrition.org/content/84/6/1481.full
Association between dairy food consumption and weight change over 9 y in 19 352 perimenopausal women. The association between the intake of dairy products and weight change differed according to type of dairy product and body mass status. Yli 9 vuotta kestäneessä tutkimuksessa (naisia) selvisi, että rasvainen maito on eduksi painonhallinnassa.
——— 7 – 0
PAINONHALLINTA
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23508869
Longitudinal evaluation of milk type consumed and weight status in preschoolers. ”Compared to those drinking 2%/whole milk, 2- and 4-year-old children drinking 1%/skim milk had an increased adjusted odds of being overweight (age 2 OR 1.64, p<0.0001; age 4 OR 1.63, p<0.0001) or obese (age 2 OR 1.57, p<0.01; age 4 OR 1.64, p<0.0001).” Pikkulapsille on eduksi saada täysrasvaista maitoa. Kurria juoneet olivat useammin ylipainoisia myöhemmässä elämänvaiheessa.
——— 8 – 0
PAINONHALLINTA
http://ajcn.nutrition.org/content/early/2016/11/15/ajcn.116.139675.abstract
Whole milk consumption among healthy young children was associated with higher vitamin D stores and lower BMI. Longitudinal and interventional studies are needed to confirm these findings. Tutkimuksessa puolustetaan käsitystä rasvaisen täysmaidon terveyttä edistävästä vaikutuksesta, joka näkyy mm. parempana painonhallintana.
——— 9 – 0
PAINONHALLINTA
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3948984/
Effect of a dairy and calcium rich diet on weight loss and appetite during energy restriction in overweight and obese adults: a randomized trial. In conclusion, a dairy and Ca rich diet was not associated with greater weight loss than control. Modest increases in plasma PYY concentrations with increased dairy/Ca intake, however, may contribute to enhanced sensations of satisfaction and reduced dietary fat intake during energy restriction. Tässä satunnaiskontrolloidussa tutkimuksessa korostui maidon tärkeä rooli painonhallinnassa.
——— 10 – 0
OSTEOPOROOSI
http://www.bmj.com/content/349/bmj.g6015.full.print
Milk intake and risk of mortality and fractures in women and men: cohort studies. High milk intake was associated with higher mortality in one cohort of women and in another cohort of men, and with higher fracture incidence in women. Given the observational study designs with the inherent possibility of residual confounding and reverse causation phenomena, a cautious interpretation of the results is recommended. These results are in line with the present study where those who reported a high milk intake also had higher energy intake but a similar body mass index compared with women and men with a lower milk intake. Varovainen tuki sen puolesta, että rasvainen maito on eduksi osteoporoosin ehkäisyssä.
——— 11 – 0
METABOLINEN OIREYHTYMÄ
http://jn.nutrition.org/content/146/1/81.long
Total and Full-Fat, but Not Low-Fat, Dairy Product Intakes are Inversely Associated with Metabolic Syndrome in Adults. Rasvainen maito ehkäisee metabolista oireyhtymää, rasvaton maito ei toimi.
———- 12 – 0
METABOLINEN OIREYHTYMÄ
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23021710
Higher regular fat dairy consumption is associated with lower incidence of metabolic syndrome but not type 2 diabetes. We found an inverse association between regular fat dairy consumption and risk of MetSyn among Australian older adults. Further studies are warranted to examine the association between weight status, dairy consumption and risk of type 2 diabetes. Rasvaista maitoa voi suositella metabolisen oireyhtymän ehkäisyyn.
———- 13 – 0
METABOLINEN OIREYHTYMÄ
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/17413097/
In an elderly Dutch population, higher dairy consumption was not associated with lower weight or more favorable levels of components of the metabolic syndrome, except for a modest association with lower blood pressure. When high-fat and low-fat dairy products were distinguished, consumption of high-fat dairy was significantly inversely associated with BMI, waist circumference, triacylglycerol, and insulin and significantly positively associated with HDL-cholesterol concentrations after adjustment for confounders (Table 2⇑, adjusted models). After additional adjustment for BMI, these associations were no longer significant, except for ln-triacylglycerides (β ± SE: −0.01 ± 0.01; P = 0.05). In contrast, low-fat dairy was significantly positively associated with BMI, waist circumference, and fasting glucose concentrations. To exclude possible bias due to prescribed diets, these analyses were repeated after exclusion of subjects with known diabetes mellitus or cardiovascular disease and subjects who used antihypertensive or lipid-lowering medication. These exclusions, however, did not materially change the results (data not shown). Hollantilaisessa iäkkäitä ihmisiä koskevassa tutkimuksessa rasvainen maito oli hyödyksi metabolisen oireyhtymän ehkäisyssä. Samaa ei voi sanoa rasvattomasta maidosta.
——- 14 – 0
SYÖPÄ
http://ajcn.nutrition.org/content/82/4/894.full
High-fat dairy food and conjugated linoleic acid intakes in relation to colorectal cancer incidence in the Swedish Mammography Cohort. Varovainen näyttö täysrasvaisen maidon hyödystä rintasyövän ehkäisyssä.
———- 15 – 0
SYÖPÄ
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/16210722
These prospective data suggest that high intakes of high-fat dairy foods and CLA may reduce the risk of colorectal cancer. Täysrasvainen maito ja CLA vähentää mahdollisesti riskiä saada paksusuolen syöpää.
———- 16 – 0
SYÖPÄ
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3542910/
Whole Milk Intake Is Associated with Prostate Cancer-Specific Mortality among U.S. Male Physicians. Abstraktissa lukee näin: ”In this prospective cohort, higher intake of skim/low-fat milk was associated with a greater risk of nonaggressive PCa. Most importantly, only whole milk was consistently associated with higher incidence of fatal PCa in the entire cohort and higher PCa-specific mortality among cases.” Mutta Discussion -osasta löytyy 3 viittausta vähärasvaisen maidon yhteydestä kertoviin tutkimuksiin. ”Our finding that the strongest association with total dairy products was in the pre-PSA era was consistent with findings of Rodriguez et al. (26). We observed a significant positive association of skim/low-fat milk with overall PCa risk. These results are consistent with previous studies (6, 27). Few studies specifically evaluated high-risk PCa. Park et al. (28) observed that skim milk, but not other dairy foods, was associated with a nonsignificantly increased risk of advanced PCa.”
———- 17 – 0
SYÖPÄ
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/17925283/
Calcium, vitamin D, and dairy product intake and prostate cancer risk: the Multiethnic Cohort Study. ”However, low-/nonfat milk was related to an increased risk and whole milk to a decreased risk of total prostate cancer” Siinä missä rasvaton maito lisää eturauhassyövän riskiä, rasvainen maito hillitsee tämän syöpämuodon ilmaantumista.
———- 18 – 0
SYÖPÄ
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/17278090/
A prospective study of dietary calcium, dairy products and prostate cancer risk (Finland). ”The suggestion of a positive relation between low fat milk and prostate cancer risk is compatible with a positive relation with the nonfat component of dairy. Three studies have also shown increased risk of prostate cancer with skim milk or low-fat milk.6,13,48 However, when we adjusted for calcium, the association with low fat milk was not independent of calcium.” Suomalaistutkimuksessa rasvaton maito yhdistetään kohonneeseen eturauhassyövän riskiin. Rasvainen maito ei ole yhtä vaarallista.
———- 19 – 0
SYÖPÄ
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15883441
Dairy, calcium, and vitamin D intakes and prostate cancer risk in the National Health and Nutrition Examination Epidemiologic Follow-up Study cohort.  ”Low-fat milk was associated with increased risk (RR = 1.5; 95% CI: 1.1, 2.2; third compared with first tertile; trend P = 0.02), but whole milk was not (RR = 0.8; 95% CI” Täysrasvainen maito ei lisää eturauhassyövän riskiä, rasvaton maito sen sijaan lisää sitä.
———- 20 – 0
SYÖPÄ
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/9398038
Dietary fat intake and risk of prostate cancer: a prospective study of 25,708 Norwegian men. ”A significantly increased risk of prostate cancer was associated with skim milk as compared to whole milk.” Mittavassa norjalaistutkimuksessa paljastui, että rasvaton maito kohottaa eturauhassyövän riskiä kun verrataan rasvaiseen maitoon.
———- 21 – 0
——- SYÖPÄ
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4705082/
”Subgroup analysis found that yogurt (RR, 0.91; 95% CI, 0.83-0.99) and low-fat dairy (RR, 0.85; 95% CI, 0.75-0.96) reduced the risk of breast cancer, while other dairy product types did not.” Tämän tutkimuksen mukaan rasvaton maito aavistuksen verraan vähentää rintasyövän riskiä.
21 – 1
KUOLEMANVAARA
http://www.nature.com/ejcn/journal/v64/n6/abs/ejcn201045a.html
Dairy consumption and patterns of mortality of Australian adults. Overall intake of dairy products was not associated with mortality. A possible beneficial association between intake of full-fat dairy and cardiovascular mortality needs further assessment and confirmation. Mahdollisesti täysrasvainen maito ehkäisee kuolemanvaaraa.
———- 22 – 1
SYDÄNTERVEYS
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20463040
Dairy intake was not associated with risk of MI (myocardial infarction), despite a strong risk associated with saturated fat intake. Huolimatta siitä, että rasvaisessa maidossa on paljon tyydyttyneitä rasvahappoja, se ei ole yhteydessä sydänsairauksiin.
——— 23 – 1
SYDÄNTERVEYS
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/16267503
Our study suggests that intake of dairy fat or some other component of dairy products, as reflected by C15:0 as marker in adipose tissue, may protect persons at increased risk from having a first MI, and that the causal effects may rely on other factors than serum cholesterol. Rasvaista maitoa ei voi syyttää sydänkohtauksista.
——– 24 – 1
——- SYDÄNTERVEYS
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/26290009
Higher consumption of low-fat dairy products, yogurt (total, low-fat, and whole-fat yogurt) and low-fat milk was associated with a reduced risk of MetS in individuals at high cardiovascular disease risk from a Mediterranean population. Välimeren maissa asuville on eduksi nauttia vähärasvaista maitoa.
24 – 2
——- SYDÄNTERVEYS
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/22863409
Thus, evidence from these studies suggests that consumption of milk and dairy products with modified fatty acid composition, compared with milk and dairy products of typical milk fat composition, may be beneficial to CVD risk in healthy and hypercholesterolaemic individuals. However, current evidence is insufficient and further work is needed to investigate the complex role of milk and cheese in CVD risk and explore the use of novel markers of CVD risk. Rasvaton maito on mahdollisesti hyödyllistä sydänterveydelle, mutta tarvitaan lisätutkimuksia tästä.
24 – 3
SYDÄNTERVEYS
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/9925119
The explanation for the inverse associations between the intake of milk products and certain cardiovascular risk factors is not known. Tutkijat eivät osaa selittää miksi rasvainen maito ei ole yhteydessä sydäntapahtumiin.
——- 25 – 3
SYDÄNTERVEYS
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19259609
Despite the contribution of dairy products to the saturated fatty acid composition of the diet, and given the diversity of dairy foods of widely differing composition, there is no clear evidence that dairy food consumption is consistently associated with a higher risk of CVD. Thus, recommendations to reduce dairy food consumption irrespective of the nature of the dairy product should be made with caution. Ei ole näyttöä siitä, että rasvainen maito olisi yhteydessä sydänsairauksiin.
——- 26 – 3
SYDÄNTERVEYS
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2790097/
Daily intake of fruit and vegetables was associated with a lower risk of coronary heart disease when combined with a high dairy fat consumption (odds ratio 0.39, 95% CI 0.21–0.73), but not when combined with a low dairy fat consumption (odds ratio 1.70, 95% CI 0.97–2.98). Rasvainen maito ja päivittäinen hedelmien sekä vihannesten käyttö vähensi sydänsairauksia. Rasvattomalla maidolla ei saatu tätä yhteyttä esille.
——- 27 – 3
SYDÄNTERVEYS
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/labs/articles/17001220/
Dairy consumption seems to offer significant protection against coronary heart disease, irrespective of various clinical, lifestyle and other characteristics of the participants. Erityisesti rasvainen maito suojelee sydäntä.
—— 28 – 3
SYDÄNTERVEYS
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20071648
A reduction in dietary saturated fat has generally been thought to improve cardiovascular health. A meta-analysis of prospective epidemiologic studies showed that there is no significant evidence for concluding that dietary saturated fat is associated with an increased risk of CHD or CVD. Ei ole mitään näyttöä siitä, että rasvainen maito olisi yhteydessä sydänsairauksiin, vaikka tätä koko ajan väitetään.
——- 29 – 3
SYDÄNTERVEYS
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15035691
Estimated intake of milk fat is negatively associated with cardiovascular risk factors and does not increase the risk of a first acute myocardial infarction. Maitorasvoilla ei ole sydänsairausriskiä kohottavaa vaikutusta.
—— 30 – 3
SYDÄNTERVEYS
http://www.bmj.com/content/353/bmj.i1246
Cooking with corn oil may be more harmful to your heart than cooking with butter. Rasvaisesta maidosta valmistettu voi on ruoanlaitossa vähemmän haitallista sydämelle kuin soijaöljy.
—— 31 – 3
SYDÄNTERVEYS
http://ajcn.nutrition.org/content/early/2016/11/30/ajcn.115.123463.abstract?papetoc
Research Shows Butter Boosts Good Cholesterol Levels. Rasvaisesta maidosta tehty voi parantaa kolesteroliarvoja.
—— 32 – 3
SYDÄNTERVEYS
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4006120/
Katsaus useisiin viimeaikaisiin maitotutkimuksiin toteaa, että rasvainen maito ei kohota riskiä saada sydänsairauksia: ”To date, however, the body of literature gives plausibility to the hypothesis that full-fat dairy foods, including milk, cheese and yogurt, do not contribute to cardiovascular disease risk, and indeed may be inversely associated with it.” ”In brief, the milk fat component of dairy contains over 400 unique fatty acids, many of which are not found in other foods”
—— 33 – 3
——- SYDÄNTERVEYS
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/22987924
”This meta-analysis of prospective cohort studies suggests that low-fat dairy and milk could contribute to the prevention of hypertension, which needs confirmation in randomized controlled trials.” On viitteitä siitä, että rasvaton maito saattaisi alentaa verenpainetta, mutta tämä pitää varmistaa tarkemmissa tutkimuksissa.
33 – 4
——- SYDÄNTERVEYS
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/26941903
”Individuals with the highest consumption of low-fat dairy had a significantly decreased risk of stroke (odds ratio [OR]: 0.58; 95% of confidence interval [CI]: 0.34–0.99), while those with the highest intake of high-fat dairy had a 2-fold increased risk of stroke.” Mitä vähärasvaisempaa maitoa käytti, sitä pienempi riski saada sydänkohtaus.
33 – 5
SYDÄNTERVEYS
http://ajcn.nutrition.org/content/early/2015/12/29/ajcn.115.123281.abstract
Comparison of the DASH (Dietary Approaches to Stop Hypertension) diet and a higher-fat DASH diet on blood pressure and lipids and lipoproteins: a randomized controlled trial. The HF-DASH diet lowered blood pressure to the same extent as the DASH diet but also reduced plasma triglyceride and VLDL concentrations without significantly increasing LDL cholesterol.
—— 34 – 5
DIABETES
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/28768835
Associations of Dairy Intake with Incident Prediabetes or Diabetes in Middle-Aged Adults Vary by Both Dairy Type and Glycemic Status. Total, low-fat and skim milk, whole-milk, and yogurt intakes were associated nonlinearly with incident prediabetes; moderate intake was associated with the greatest relative risk reduction. Neither cheese nor cream and butter was associated with prediabetes. Of 925 participants with prediabetes at baseline, 196 (21%) developed T2D. Only high-fat dairy and cheese showed evidence of dose-response, inverse associations with incident T2D. Tuoreessa tutkimuksessa (julkaisulupa elokuussa 2017) vain täysrasvainen maito ja juusto vähensivät tyypin 2 diabeteksen esiintyvyyttä. Vastaavat rasvattomat ja vähärasvaiset tuotteet olivat haitallisia.
——- 35 – 5
DIABETES
http://circ.ahajournals.org/content/early/2016/03/22/CIRCULATIONAHA.115.018410?sid=4b02795a-97e6-4e0c-814d-2b8a4b288e2e
Circulating Biomarkers of Dairy Fat and Risk of Incident Diabetes Mellitus Among US Men and Women in Two Large Prospective Cohorts. Rasvattomasta maidosta ei niitä maitorasvoja verenkiertoon juurikaan tule ja terveyshyödyt jää saavuttamatta.
——- 36 – 5
DIABETES
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21173413
Trans-palmitoleic acid, metabolic risk factors, and new-onset diabetes in U.S. adults: a cohort study. Circulating trans-palmitoleate is associated with lower insulin resistance, presence of atherogenic dyslipidemia, and incident diabetes. Our findings may explain previously observed metabolic benefits of dairy consumption and support the need for detailed further experimental and clinical investigation. Tutkimuksessa löytyy tukea rasvaisen maidon suojavaikutukselle diabetesta vastaan.
——- 37 – 5
——- MASENNUS
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/28070597
”The current results indicate that a higher frequency of low-fat dairy consumption may be associated with a lower prevalence of depressive symptoms.” ”No relationships were observed between the consumption of whole-fat dairy and depressive symptoms.” Masentuneelle on mahdollisesti eduksi, että hän nauttii rasvatonta maitoa. Se oli aavistuksen parempaa kuin rasvainen maito tässä masennustutkimuksessa.
37 – 6
HEDELMÄTTÖMYYS
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/17329264/
A prospective study of dairy foods intake and anovulatory infertility ”High intake of low-fat dairy foods may increase the risk of anovulatory infertility whereas intake of high-fat dairy foods may decrease this risk” Mahdollisesti on hyötyä hedelmällisyyden kannalta, että nauttii sen maidon rasvaisena.
———- 38 – 6
ASTMA
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3582227/
Low-fat yoghurt intake in pregnancy associated with increased child asthma and allergic rhinitis risk: a prospective cohort study. ”Low-fat yoghurt intake was directly related to increased risk of both child asthma and allergic rhinitis, while whole milk appeared protective for early-life outcomes only.” Rasvainen maito suojaa astmalta.
———- 39 – 6
AKNE
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15692464/
High school dietary dairy intake and teenage acne. ”1.12 (1.00, 1.25; .56) for whole milk; 1.16 (1.01, 1.34; .25) for low-fat milk; and 1.44 (1.21, 1.72; .003) for skim milk” Mikään maito ei ole hyväksi akneen, mutta täysrasvainen on vähiten huono kehittämään finnejä.
———- 40 – 6
AKNE
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/27241803
Consumption of dairy in teenagers with and without acne. ”Consumption of low-fat/skim milk, but not full-fat milk, was positively associated with acne.” Aknea esiintyy vähemmän niillä teineillä jotka juovat täysrasvaista maitoa.
———- 41 – 6

Tilanne tällä hetkellä 

41 – 6

Lopuksi:

Kumpaako te pidätte pätevämpänä, Oxfordin tohtori Salim Yusufia vai Itä-Suomen Yliopistosta valmistunutta ravitsemusterapeuttia Tuija Pusaa?

kuvaSami Uusitalo

45-vuotias diplomi-insinööri, joka on pettynyt lihavuuden hoidon täydelliseen epäonnistumiseen viimeisten vuosikymmenien aikana. Kokee erityisen kurjana lasten syyllistämisen liikunnan puutteesta tms. ja katsoo suurimman syyllisen löytyvän ”vain vähän rasvaa” ”vain sipaisu margariinia leivän päälle” ”syö vähemmän liiku enemmän” -ohjeista.

 

cropped-christer-sundqvist.jpegChrister Sundqvist
turpaduunari, ravintovalmentaja, biologi, filosofian tohtori

Monessa liemessä keitetty yllätyksellinen tietokirjailija ja suosittu bloggaaja. Tuttu turpaduunari, eli huumorin pilke silmäkulmassa esiintyvä terveysluennoitsija. Löydät lisää tietoa täältä: http://ravintokirja.fi/ 

12 thoughts on “Oikeassa sää oot Kari ollu, kaikki nämä vuodet”

  1. Ja ehdottomasti tämä Costa Rica tutkimus. Eikös tämä jo kerro että maitorasva on aika vahvoilla?

    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20463040
    ”Ja joo, kyseessä ei ole haastattelututkimus vaan ihan aito kemiallinen tutkimus, täsmäytettyine verrokkiryhmineen.”
    Täältä voi lukea lisää http://karppi.ninja/forum/viewtopic.php?f=14&t=46689&sid=670ca92516bbccda0043d5b9d2b53626

    Rohkenen vielä lainata toista tekstiä ko. tutkimuksesta:

    ”maitorasvan transsi (vakseenihappo eli CLAn esiaste) on sekä kemiallisesti että fysiologisesti ihan erilaista kuin teknotranssi (elaidiinihappo). Ja että fysiologinen vaiikutus on todistettu pitävästi Costa Rican väestötutkimuksissa (joissa ei luotettu haastatteluihin, vaan tarkistettiin pitoisuudet kudosnäytteistä ja jossa verrattiin sydänkohtauksettomia verrokkeja sydänkohtauksen saaneisiin). Siellä maitorasva transseineen päivineen puolitti sydänkohtausten määrän verrokkeihin nähden, siinä missä teknotranssi viisinkertaisti samaiset kohtaukset. Ja jatkotutkimuksissa todettiin sekin, miten kuolemia saatiin vähennettyä Costa Ricassa ihan samaan tapaan kuin 70-luvun Suomessakin: se onnistui vähentämällä teknotranssin määrää margariineissa rajusti.”
    http://karppaus.info/forum/viewtopic.php?f=30&t=68543&hilit=transrasva#p1961218

  2. Rasvaton maito on hyvää.. melamiiniteollisuudelle. Sen sijaan kasvaville lapsille kouluruoan yhteydessä tulee ehdottomasti antaa tarjolle valittavaksi joko täysrasvaista maitoa, piimää tai vettä. Näin lapsi voi itse valita, minkä hän vaistomaisesti kokee parhaimmaksi juomaksi itselleen maitoallergia huomioiden.

Vastaa käyttäjälle Sami Virtanen Peruuta vastaus

© 2017 Turpaduunari All Rights Reserved   

Theme Smartpress by Level9themes.