Elämän kokonaisrasitus hallintaan

OPETUSJAKSO NUMERO 4

Tällä verkkokurssilla on nyt aika keskittyä siihen miten voisimme paremmin huomioida elämässämme päivittäiset haasteet. Kun epäviisaasti joudut rientämään paikasta toiseen tukka putkella, on muistettava kompensoida tämä huomioimalla terveen elämän kaikki osatekijät täysimääräisinä: hyvä ravinto, kunnon lepo, hyvät ihmissuhteet, virkistävä liikunta.

Huomioi päivittäiset haasteet
Elämme aikoja, jolloin terveyttämme nakerretaan monesta eri suunnasta. Päivään mahtuu epävarmuustekijöitä, kiirettä, huolta, stressiä, sairastelua jne. Juuri sinulle arjen haasteiden keskellä elävälle olen kirjoittanut selvitymisohjeet, jotka voidaan tiivistää näin:

”Palauttava uni ja lepo, riittävä oikeanlainen liikunta, stressinhallinta, vilkas sosiaalinen elämä ja terveellinen ravinto ovat elämän tukipilareita. Tämä koskee kaikkia elämän käänteitä. Mutta terveyttä etsivää aivan erityisesti!”

Työtahdin kiristyminen, jatkuva tavoitettavuus työasioissa (24/7 -yhteiskunta), perheen asettamat haasteet, rempallaan olevat läheiset ihmissuhteet ja ainainen stressi sairastuttavat meidät salakavalasti. On turha syyttää yksistään julmaa työnantajaa, jos yksityiselämässä on ongelmia. Huonosta johtamisesta, työkulttuurin murroksesta ja ainaisista työkiireistä olemme usein hyvinkin tietoisia, mutta vähemmässä määrin oivallamme miten paljon terveyteemme vaikuttaa kaikki se mitä haalimme elämäämme työn ulkopuolella.

Nykyihminen ei kaaoksensa keskellä enää osaa rauhoittua, ei osaa antaa aikaa itselleen, olla terveellä tavalla itsekäs. Meillä ei tahdo riittää aikaa rauhalliseen oleskeluun ja voimien keräämiseen hyvien ystävien ja läheisten yhteydessä. Seuraukset ovat hirvittäviä: uupumusta, parisuhdeongelmia, ristiriitoja ja tietenkin itsensä laiminlyönnin seurauksena terveysongelmia.

Suurimmat esteet sille mitä olet tekemässä, ovat mielessäsi. Voit vaikuttaa jopa terveyteen muuttamalla ajattelumaailmaasi, uskomuksiasi ja tunteitasi. Oikealla mielellä ja asennoitumisella kohtaa vaikeankin päivän tuomat haasteet rakentavalla tavalla. Jos olet valmiiksi lannistuneena kohtaamaan päivän haasteet ne ovat sitten se viimeinen niitti, joka lopullisesti pilaa mahdollisuutesi selvitä arjesta vahingoittumatta fyysisesti ja psyykkisesti.

Ajatuksemme ja tunteemme voivat tehdä meistä sairaita ja estää paranemisemme ja ajatuksemme. Tunteemme voivat tehdä meistä iloisia ja terveitä. Näin väittää psykologi ja psykoterapeutti Henry Grayson. Suurin paha, mikä voi ihmistä kohdata, on ajatella pahaa itsestään, julisti aikoinaan Johan Wolfgang von Goethe.

Siinä missä pessimisti ajattelee, että jokin asian on liian monimutkainen, optimisti etenee asiassa askel kerrallaan nauttien siitä, että ongelmat eivät lopu kesken. Optimisti oivaltaa miten kaikkea ei tarvitse tehdä yksin, hän voi tarvittaessa kysyä apua. Pessimisti luovuttaa hyvin herkästi resurssipulaan vedoten. Hetki jolloin muutat havaintojasi, on hetki, jolloin kirjoitat uudestaan kehosi kemian, sanoi solubiologi Bruce Lipton.

TEHTÄVÄ 12 on jaossa aktiiville opiskelijoille

Suurin osa päivittäisen elämän haasteista ovat luonteeltaan sellaisia, että niihin voi puuttua asennetta muuttamalla. Pohdi sitä miten päivittäisssä haasteissa on pitkälti kyse siitä, miten suhtaudut haasteisiin ja miten reagoit näihin elämän asettamiin esteisiin tai haasteisiin. Pohdi erityisesti sitä miten usein päiväsi aikana saatat sanoa jotain tähän tyyliin: En ikinä tule onnistumaan tässä… Aina minulle käy näin… En ikinä opi tätä…

Stressinhallinta
Kun elämä on stressaavaa, sinun pitää miettiä onko sinulla hallintakeinoja negatiivisen stressikierteen katkaisemiseen. Mitä paremmat hallintakeinot, sitä paremmin selviydyt stressistä. Stressi ilmenee fyysisesti (niskajännitys, päänsärky, mahakipuja) ja henkisesti (viha, pelko, kiukku, ahdistus, unettomuus).

Oikeanlainen liikunta ja terveellinen ravinto ovat tärkeitä keinoja selviytyä stressistä, mutta ne eivät usein yksistään riitä, vaan tarvitaan muita voimavaroja. Jo se, että tunnustaa stressin negatiivisen hallinnan elämässään, on tärkeä askel oikeaan suuntaan. Stressi on reaktio elämän meille asettamiin välillä kohtuuttoman koviin vaatimuksiin.

Oikea suhtautuminen stressiin on avainasemassa, sillä elämä haastaa meitä koko ajan. Jonkin elämäntapahtuman vaikutus riippuu pitkälti siitä koemmeko sen negatiiviseksi, positiiviseksi vai neutraaliksi. Me olemme niin erilaisia. Elämäntapahtuma, joka aiheuttaa negatiivista stressiä yhdelle henkilölle, saattaa toiselle olla ihan neutraali.

Stressiä voi käsitellä muuttamalla suhtautumista siihen. Stressistä voi esimerkiksi tukahduttaa siihen liittyvät negatiiviset tunteet ja täyttää ne myönteisyydellä. Myönteiseen elämänasenteeseen liittyy positiivinen suhtautuminen elämän kulkuun. Pessimisti näkee vaikeuksia jokaisessa asiassa, mutta optimisti näkee mahdollisuuksia jokaisessa vastoinkäymisessä. Suunnilleen näin on Winston Churchill sanonut.

Tutkimusten mukaan raivoaminen stressaavassa tilanteessa saattaa lisätä stressin tunnetta entisestään. Kun stressi johtaa kiukkuun asti pitäisi erään tutkijan mukaan kuvitella itsensä kärpäseksi kattoon. Etäännyttäminen auttaa säätelemään vihaa. Ohion yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa opiskelijat reagoivat ärsyttävään tilanteeseen vähemmän aggressiivisesti, kun heitä neuvottiin katsomaan tapahtumia ulkopuolelta. Bristolin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa koehenkilöiden viha lientyi, kun heitä ohjattiin tulkitsemaan toisten epäselviä kasvonilmeitä positiivisemmin.

Hengitystä muuttamalla voi säädellä tunnetiloja. Kun stressin vallassa tunnet kiukkua hengität mahdollisesti nopeasti ja pinnallisesti. Hengittämällä tietoisesti hitaammin (palleahengitys) voit rauhoittua. Stressireaktionsa voi kääntää vitsiksi, neuvoo Yhdysvaltain psykologiliitto APA vihanhallintaohjeissaan. Huumori vie kiukulta terän.

Moni on löytänyt tien pois stressiviidakosta miettimällä, mitkä ovat ne kaikkein tärkeimmät asiat elämässäsi. Kun henkilö työskentelee kovan työpaineen ja stressin alaisena, hän saattaa lisätä tyytyväisyyden tunnetta elämässään ihan ratkaisevalla tavalla, jos hän havaitsee elämässään jotakin vielä tärkeämpää kuin työnteon.