Sensuroimatonta terveys- ja kulttuurivalistusta. Mikäli olet tyytymätön sivustoon, kerro siitä minulle. Jos olet tyytyväinen, kerro siitä muille tiedonjanoisille. Yhteystiedot: Christer Sundqvist, biologi (FT), christer.sundqvist@ravintokirja.fi, 040-7529274, Helsinki

Oikein hyvä koulutus lokakuun lopussa

ILMOITTAUDU HETI!

Useiden vuosien valmistelutyön jälkeen voimme vihdoin tarjota jotakin aivan ainutlaatuista!

Pyydä lisätietoja (christer.sundqvist@ravintokirja.fi). Mukaan otetaan enintään 20 koulutettavaa.

SAIRAAN HYVÄ TERVEYSKOULUTUS – OPI UUSI HARRASTUS!

Kiinnostaako immuunipuolustuksen vahvistaminen PESHLA:n avulla? Pääkouluttajana on biologi FT Christer Sundqvist ja muut kouluttajat mm. kokemusasiantuntija Antti Oinas ja perinnehoitojen asiantuntijoita.

Kouluttajat antavat osallistujille jotain, mihin turvata vaikeassakin sairaudessa ja jotain konkreettista mitä osallistuja voi toteuttaa jatkossa kotona. Tällaista ei ole ollut tarjolla missään aikaisemmin. Sopii erityisesti sellaiselle, joka haluaa täydentää koululääketieteen tarjoamaa apua sairauteensa perinteisillä, täydentävillä ja vaihtoehtoisilla menetelmillä.

KOULUTUKSIA ELOKUUSSA, LOKAKUUSSA JA JOULUKUUSSA 2019

Tavoite: Opit kivan PESHLA-harrastuksen – terveystietoisen elämäntavan!
Keinot: Positiivisuus, emäksisyys, sokerittomuus, happi, liikunta, apuaineet ja -laitteet.
Ajankohdat: 30.8.-1.9.2019 (ja 25.-27.10.2019 sekä 13.-15.12.2019)

Pääteema elokuussa: Ketogeeninen ruokavalio ja positiivisuus sairauksien hoidossa

Paikka: Vanha Maamies, Jalkalantie 160, Suonenjoki
Maksu: 379,00 euroa (sisältyy ALV, majoitus, ruoka, luennot)
Ilmoittaudu lähettämällä sähköpostia christer.sundqvist@ravintokirja.fi. Saat sähköpostiin lisätietoja ja laskun. Koulutuksen järjestää Christerin Akatemia.

Koulutusviikonloppuja on vuonna 2019 toteutumassa 3 kpl. Koulutusjaksot ovat muuten lähes identtisiä sisällöltään, mutta valitaan joka jaksolle vaihtelevat pääteemat. Ajatuksena on, että osallistuja voisi halutessaan osallistua kaikille koulutusjaksoille ja olisi vaihtelevaa tietoa tarjolla.

25.-27.10.2019 pääteemana on apulaitteet ja -välineet sairauden hoidossa.
13.-15.12.2019 pääteemana on emäksisyys ja hapen rooli sairauksien hoidossa.

Tervetuloa koulutukseen!

Turpaduunarin viikoittainen terveysohje

Tämän viikon teemana on: KANSANPERINTEEN PARHAAT KEINOT KÄYTTÖÖN, OSA 1

TURPADUUNARIN TERVEYSOHJEET

Turpaduunarin terveysohjeet jatkuvat. Nyt on jaossa kaiken kaikkiaan 250. ja tämän vuoden 39. terveysohje. Tämä lähetetään terveyskirjeeni tilaajille (terveysohjeet ilmestyvät viikoittain).

*****************************

Turpaduunarin terveysohje numero 250

Jakelupäivä torstaina 26.9.2019

KANSANPERINTEEN PARHAAT KEINOT KÄYTTÖÖN, OSA 1

Kansanperinne on jäänyt vähän unohduksiin kun on eniten tarjolla sitä modernia lääketiedettä. Olen vähän kaivellut vanhoja ja uusia kirjoja, jossa kansanperinteen keinot ovat edelleen tärkeässä roolissa.

Vakavien sairauksien hoidossa on syytä noudattaa lääkärin suosittelemaa lääkitystä. Ravinto ja ravintolisät tukevat kehon jaksamista yleisesti.

Tässä ensimmäisessä osassa keskitytään Suomen luonnosta löytyviin ruokiin ja ravintolisiin.

Koivuntuhka

Antti Oinaan ja muiden asiantuntijoiden kehittämässä PESHLAssa on koivuntuhkajuoma ihan erityisessä asemassa. Ota yhteyttä minuun jos haluat vanhan perinteisen koivuntuhkareseptin (5 sukupolvea vanha suomalainen perinneresepti). Tärkeä syövän tukihoidossa ja myös muissa vakavissa sairauksissa.

Pakurikääpäuute

Erinomainen perinteinen suomalainen terveystuote. Pakuria kasvaa koivuissa varsin yleisesti joka puolella Suomea. Pakurin keräämiseen tarvitaan metsänomistajan lupa! Vahvistaa immuunijärjestelmää.

Havupuu-uute

Suomalainen perinteinen terveystuote, jonka kehittelytyössä yrittäjä Kari Herttua on ollut merkittävässä roolissa. On valmistanut havupuu juomaa vuodesta 1975 lähtien. Uutteen sisältämät flavonoidit ja fenolit suojelevat solukalvoja.

Pellavansiemenöljy

Erittäin hyvä terveyttä tukeva siemenöljy. Ota 1-2 rkl päivässä joko sellaisenaan tai sekoitettuna esim. pirtelöihin. Kylmäpuristettua suomalaista pellavansiemenöljyä saa hyvin varustetuista ruokakaupoista, luontaiskaupoista ja apteekista.

Vehnänoras

Jauhettuna tai puristeena. Sisältää laajasti biofavonoideja, vitamiineja, hivenaineita ja entsyymejä. Käyttäjät kertovat, että lisää elinvoimaa.

Ohranoras

Jauheena kätevintä. Sisältää entsyymejä, antioksidantteja, vitamiineja ja hivenaineita solujen tueksi.

Valmarin

Perinteinen suomalainen tuote kehon pH:n muuttamiseksi emäksisemmäksi, sillä monien sairauksien yhteydessä elimistö happamoituu.

Kysy lisää tarvittaessa!

………..

Voit varmistaa terveysohjeiden saannin omaan ja ystäväsi sähköpostiin 20 euron vuosimaksua vastaan.

Maksa 20 euroa tilille FI94 5723 3320 0772 65 (OKOYFIHH), Christerin Akatemia. Kirjoita viestikenttään sähköpostiosoitteesi (tai ystäväsi sähköpostiosoitteen mikäli tilaat terveysohjeen hänelle).

52 terveysohjetta vuonna 2015, 2016, 2017, 2018 ja 2019 – kerää koko sarja!

Kerro muillekin!

Rakkain terveisin,

Christer Sundqvist

biologi, FT

Lisätietoja: christer.sundqvist@ravintokirja.fi

Viimeisimmät artikkelit

Tässä esimerkkejä luentotarjonnastani

Käytä älliä ruokavalinnoissa: Tämä on suosituimpia luentoaiheitani. Alustan ja herätän keskustelua älykkäistä ruokavalinnoista, ruoan luonnollisuudesta, säilyvyydestä ja käytössä olevista ruoan lisäaineista sekä pohdin sitä, mikä on terveellistä arki- ja juhlaruokaa. Miten liikkujan pitää syödä? Onko ikääntyvän ihmisen otettava huomioon jotain erityistä ruokavalintojen suhteen? Keskustellaan yhdessä miten voisimme parantaa ruokaostostemme laatua. Sillä mitä valitset ruokakaupasta ostoskassiisi, on merkitystä. Sisältääkö kassisi juureksia vai eineksiä? Ruokavallankumous alkakoon nyt! Tämä luento muokkautuu helposti kaikenikäisille ja monille erilaisille yhteisöille. Kerro mikä on tavoitteesi luennon suhteen, niin saat tällä tavalla räätälöidyn luennon minulta.

Onni, terveys ja äly – elämäsi melodia: Terveystietoinen ja viisaan onnellinen elämä rakentuu yksinkertaisista osatekijöistä. Tule kuuntelemaan turpaduunarin melodioita! Filosofian tohtori ja suosittu luennoitsija Christer Sundqvist on vauhdissa!

Terveystietoinen elämä: Terveellisestä elämäntavasta ei saa tehdä liian vaikeaa itselleen. Terveys säilyy vaikka välillä elää epäterveellisesti, mutta se mikä erottaa terveystietoisen muista ihmisistä, on se luontevuus ja rivakkuus mikä nähdään siinä paluussa terveellisten valintojen ääreen. Terveystietoinen oivaltaa, että niitä huonoja valintoja pitää välttää, ei sen takia että se olisi pakko, vaan sen takia, että hän pitää terveyttään erittäin suuressa arvossa.

Liikunta on lääke: Ihminen on luotu liikkumaan sopivasti ja monipuolisella tavalla. Liikunnalla voidaan ehkäistä sairauksia, hoitaa terveyttä ja kuntoutua monista pitkäaikaissairauksista. Luennolla mainitaan liikunnan teho tyypin 2 diabeteksessa, kohonneessa verenpaineessa, sydän- ja verisuonisairauksissa, lihavuuden hoidossa, astmassa, keuhkoahtaumataudissa, polven nivelrikossa, nivelreumassa, selkävaivoissa ja masennuksessa. Turpaduunari Sundqvist kehottaa tekemään liikunnasta pysyvä osa elintapamuutostasi.

Oivaltavaa urheilua: Filosofian tohtori, ravinto- ja urheiluvalmentaja sekä suosittu luennoitsija Christer Sundqvist on useiden vuosien aikana kehittänyt kokonaisvaltaista urheiluvalmennusta. Hän kertoo käytännönläheisesti ja hauskasti miten hänen urheiluvalmennuksestaan on ollut hyötyä sekä huippu-urheilijoille että liikunnallista elämäntapaa noudattaville. Luennolla tarkastellaan näiden osa-alueiden merkitystä urheilumenestykselle: yksilöllisesti määritelty harjoitusohjelma, ravitsemukselliset näkökulmat, unen ja levon merkitys, urheilijan rentoutuminen, elämän kokonaisrasitus, urheilijan henkiset voimavarat.

Laadukas ravinto terveyden lähde: Turpaduunari kertoo laadukkaista ruokavalinnoista. Hänen neuvoillaan löydät keinoja etsiä älliä ruokakaupasta. Haluat ehkä laittaa laadukasta lounasta ja haluat löytää lisäaineetonta luomua? Luonnollisesti tämä on täysin mahdollista kuunneltuasi Christerin ohjeita!

Vireä vanhuus: Biologi Christer Sundqvist kertoo meille menestysreseptinsä miten säilyttää hyvä vire ja terveys iäkkäänä. Tarjolla on runsaasti tietoa terveystietoisesta elämästä. Huumoria, iloista rentoutta ja oivaltavaa ideointia kannattaa tulla kuulemaan!

Elämän kokonaisrasitus hallintaan: Huomioi päivittäiset haasteet, kehottaa biologi Sundqvist luennollaan. Kun epäviisaasti joudut rientämään paikasta toiseen tukka putkella, muista kompensoida tämä huomioimalla terveen elämän kaikki osatekijät täysimääräisinä: hyvä ravinto, kunnon lepo, hyvät ihmissuhteet, virkistävä liikunta.

Rentoutta ja hengähdyshetkiä kiireiselle ihmiselle: Biologi Christer Sundqvist vie meidät rentouden maailmaan tällä luennollaan. Opi arvostamaan arjen hengähdyshetkiä. Muista oleskella puhtaassa ilmassa. Vedä keuhkoihin puhdasta ilmaa ja nauti siitä miten puhdas ilma vienosti koskettelee paljasta ihoasi. Voiko elämässä olla mitään ihanampaa? Älä stressaa! Et voi ratkaista yhtäkään ongelmaa stressaamalla itsesi puolikuolleeksi. Pidä siis itsesi täysillä elossa rennolla elämänasenteella. Nauti tästä hetkestä. Tartu kiinni ohikiitävään hetkeen, sillä elämä koostuu pienistä ihmeistä, jotka näemme vasta kun huomaamme pysähtyä niiden äärelle, hetki hetkeltä.

Aivot ja ravinto: Biologi Christer Sundqvist kertoo siitä mikä on parasta mahdollista aivoruokaa. Hyvä ruoka – hyvä mieli. Keskustelemme siitä miten voimme pitää aivot kirkkaana täsmäruoalla. Luennolla esitellään uutta aivotutkimusta selkokielellä. Varautukaa yllätyksiin!

Ruokaa suurella sydämellä: Huolehdi sydämesi kunnosta syömällä oikein terveellistä ruokaa, kehottaa biologi Christer Sundqvist. Yleisö saa alusta lähtien osallistua vilkkaaseen keskusteluun verenpaineen hoidosta ravinnolla, tarvitaanko kolesterolilääkkeitä ja millaisella ruoalla sydän lyö parhaiten. Kuuntele uusimmat sydäntutkimukset selkokielellä esitettynä.

Miten vatsasi voi? Biologi Christer Sundqvist kertoo parhaimmat vinkit miten suoliston saa toimimaan mahdollisimman hyvin. Keskustelemme hyvistä bakteereista ja siitä miten tärkeässä roolissa on suoliston hyvä terveys. Varautukaa yllätyksiin! Uusia suolistotutkimuksia saatte kuulla selkokielellä.

Rasvaista tarinaa: Ravintorasvat ja niiden terveellisyys tai vaarallisuus ovat jo pitkään aikaansaaneet kiihkeitä keskusteluja ja jopa väittelyjä. Biologi Christer Sundqvistin tieteellisiin tutkimuksiin pohjaavan alustuksen pohjalta keskustellaan luonnollisten rasvalähteiden terveyshyödyistä. Korkean kolesterolin negatiiviset terveysvaikutukset ja sen hoitoon käytettävien lääkkeiden sivuvaikutukset, ovat myös kuuma puheenaihe.

Ravitsemuksen kiistanaiheet ja tulevaisuuden näkymät: Läpi vuosikymmenten on kiistelty optimaalisesta ravinnosta. Löytyykö totuus kaurapuurosta myös tulevaisuudessa? Biologi Christer Sundqvist kertoo alustuksessaan mm. nutrigenomiikasta, tieteenalasta joka tutkii ravinto- ja perintötekijöiden yhteisvaikutuksia. Alustuksen pohjalta keskustellaan ravitsemuksen kiistanaiheista ja ravitsemustieteen tulevaisuuden näkymistä.

Reuman virallinen, täydentävä ja vaihtoehtoinen hoito: Luennolla esitellään reuman Käypä hoito suositukset ja käydän niiden pohjalta rakentavaa ja samalla kriittistä keskustelua. Hyviksi koettuja täydentäviä hoitomuotoja tuodaan esille ja tarkastellaan voiko olla apua jostakin vaihtoehtoisesta hoidosta.

Kolme tapaa hoitaa diabetes: virallisesti, täydentävästi ja vaihtoehtoisesti: Suositussa diabetesluennossaan biologi Sundqvist tuo esille koko kirjon erilaisia tapoja hoitaa tämä vakava sairaus yksilöllisesti tyydyttävällä tavalla.

Lisäksi tunteja, päiviä, viikkoja, kuukausia, jopa vuoden kestäviä koulutuksia ravinnosta, levosta, liikunnasta ja terveydestä. Varsinaista terveystykitystä!

ADHD – totta vai tarua?

Tiedätkö mitä yhteistä on Abraham Lincolnilla, Christopher Kolumbuksella ja Albert Einsteinilla? Entäpä Henry Fordilla, John F. Kennedyllä ja Walt Disneyllä? Heistä jokainen on jättänyt itsestään pysyvän jäljen historian kirjoihin, mutta tämän lisäksi heitä on yhdistänyt myös heidän luontainen taipumuksensa hajamielisyyteen, levottomuuteen ja rajojen kokeiluun.

Albert Einsteinin tiedetään kärsineen oppimisvaikeuksista, eikä kukaan uskonut hänen koskaan saavuttavan elämässään kovinkaan paljoa. Leonardo da Vincin puolestaan uskotaan poteneen lukivaikeutta eli dysleksiaa. Myös fyysikko Isaac Newtonin maaninen käytös oli hyvin kaukana ihmisen normaalista ja tasapainoisesta käytöksestä. Ja katso mitä he ovat jättäneet meille perinnökseen! Katso lentokoneita ja autoja, piirroselokuvia ja maalauksia.

Monet ovat sitä mieltä, että ADHD, ADD ja dysleksia ovat rikastuttaneet ihmiskuntaa, sillä oireyhtymiä potevat ihmiset ja heidän sukunsa ovat usein paljon muita lahjakkaampia eri aloilla. He näyttäytyvät omistautuneina ja työlleen antaututuneina neroina, vaikka kolikon toisella piilottelee hulluus ja maanisuus. Nämä ovat ominaisuuksia, jotka sopivat kovin huonosti moderniin, keskitietä kulkevaan yhteiskuntaan. Tästä syystä viime vuosikymmeninä tällaisia ominaisuuksia on alettu vieroksumaan. Jossain vaiheessa levottomasta ja sopeutumattomasta mielestä tuli yhteiskunnallinen vitsaus, joka haluttiin kitkeä pois kuin rikkaruoho kasvimaalta.

Lyhdyt halutaan sammuttaa, eikä Suomi ole tässä suhteessa poikkeus. Myös me elämme yhteiskunnassa, jossa tasapaksuutta ja ennakoitavuutta pidetään ominaisena terveelle ihmiselle, kun taas persoonalliset poikkeavuudet mielletään yhä useammin sairaudeksi.

Tänä päivänä yhä useampi suomalainen lapsi syö psyykelääkkeitä. Viime vuonna lääkkeitä määrättiin noin 16 000 lapselle, kun vielä vuonna 2008 lääkityksen alaisia lapsia oli alle 10 000. Eniten kasvua on tapahtunut aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriön eli ADHD:n (attention-deficit/hyperactivity disorder) hoitoon tarkoitettujen stimulanttien kohdalla, joka on yli kaksinkertaistunut seitsemässä vuodessa. Kaiken kaikkiaan neurologisia poikkeamia arvoidaan esiintyvän noin 4–6 prosentilla suomalaisista lapsista, joista selkeästi yleisin on edellä mainittu atiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö. Sen keskeiset oireet ovat tarkkaamattomuus, ylivilkkaus ja impulsiivisuus.

Lastenpsykiatrit uskovat, että diagnoosien yleistymisen taustalta voidaan kartoittaa useita eri syitä. Esimerkiksi psykoosilääkkeiden kohdalla kasvu ei johdu sairauksien yleistymisestä, vaan siitä, että lääkkeillä voidaan nykyään hoitaa myös lasten aggressiivisuutta, joka taas on heidän mukaan hienoisessa kasvussa, vaikka absoluuttista näyttöä tästä ei löydykään.

Kehitys on ollut nopeaa. Vuosituhannen alussa ADHD-lääkehoitoa sai vain noin 200 alle 18-vuotiasta, kun tänä päivänä puhumme jo reilusti yli 9 000 potilaasta. Useat asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että diagnoosien määrään on vaikuttanut pitkävaikutteisten lääkkeiden kehittyminen sekä oireilun yleistyminen. Myös vuonna 2007 käyttöön otettu Käypä hoito -suositus, on tehnyt oireen tunnistamisesta helpompaa ja täsmällisempää. Moni kuitenkin pohtii, onko asetettu seula liian tiukka? Ovatko erilaiset tarkkaavaisuushäiriöt ylidiagnosoituja? Kuka näillä tekee rahaa?

Nämä kysymykset nousivat pinnalle varsinkin vuoden 2009 jälkeen, jolloin amerikkalainen lastenpsykiatri ja ADHD:n tieteellisenä isänä pidetty Leon Eisenberg tunnusti kuolinvuoteellaan saksalaiselle Der Spiegelille ADHD:n olevan malliesimerkki fiktiivisestä sairaudesta. Lukuisat eri lääketieteelliset järjestöt reagoivat Eisenbergin ulostuloon nopeasti. Heidän mukaan vanhojen seniilien kuolinvuoteelta tehtyjen tunnustuksien todenperäisyys ja painoarvo ovat aina hyvin kyseenalaisia. Mutta kenties Eisenberg ei tarkoittanutkaan, että ADHD ei olisi todellinen oireyhtymä, vaan hän halusi ennemminkin herättää keskustelua sen ylidiagnosoinnista, mietin.

Useat asiantuntijat myöntävät, että me emme vieläkään tunne ihmisen varsinaisia toimintamekanismeja läpikotaisin. Ja että tämä tekee myös erilaisten oireyhtymien diagnosoinnista haasteellista. Diagnosoinnin helpottamiseksi maailmalla on luotu lukuisia erilaisia tautiluokitusjärjestelmiä, joilla pyritään keventämään lääkäreiden ja psykiatrien taakkaa. Suomessa aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriön (F90.0) diagnosoinnissa käytetään ICD-10 tautiluokituksen mukaisia kriteereitä.

Luokittelussa lapsella tai nuorella tulee olla vähintään kuusi yhdeksästä tarkkaamattomuusoireesta sekä vähintään kolme viidestä yliaktiivisuusoireesta. Tämän lisäksi hänellä tulee olla kolme neljästä impulsiivisuusoireesta, jotka ovat kestäneet vähintään kuusi kuukautta. Diagnostisten kriteereiden tulee täyttyä useammassa kuin yhdessä tilanteessa, ja niiden tulee aiheuttaa kliinisesti merkittävää ahdistusta sekä toimintojen heikkenemistä.

Toisin kuin usein kuvitellaan, neurologisia tutkimuksia suoritetaan vain harvoin, koska ne ovat kalliita ja aikaa vieviä. Diagnoosit tehdään muiden, ohuempien tulkintojen nojalla, joka kasvattaa myös virhemarginaalia. Valtaosa kriteereistä ovat hyvin joustavia, joihin meistä jokainen sopii paikoittain. Taustaa tai ihmistä katsomatta. Terveenkin ihmisen tarkkaavaisuudessa ja aktiivisuudessa ilmenee huomattavaa vaihtelua, johon vaikuttavat niin elämäntilanne kuin ulkoiset häiriötekijätkin.

Huomioitavaa on myös se, että lapsen pahoinvointi on esiintynyt kautta aikojen häiriökäyttäytymisenä, kuten vilkkautena, impulsiivisuutena tai sulkeutuneisuutena.

En suinkaan epäile, etteikö tänä päivänä voisi esiintyä entistä enemmän aktiivisuus- ja tarkkaavaisuushäiriöitä, sillä lapset elävät ympäristössä, johon ihminen ei ole vielä täysin sopeutunut. Maailma on pullollaan ulkoisia häiriötekijöitä, ja myös ydinperheen sekä kasvatuksen luonne on käynyt läpi valtavia murrosvaiheita. Luokkakoot ovat kasvaneet hurjasti 90-luvun jälkeen, ja vanhemmilla on entistä vähemmän aikaa lapsilleen. Nämä asiat johtavat väistämättäkin tilanteisiin, joissa lapsen käytös voi olla normaalista poikkeavaa. Mutta ovatko kaikki tapaukset diagnoosin arvoisia ja vaativatko ne interventioita, vai voisiko lääke sittenkin löytyä vanhempien lämpimästä sylistä tai ymmärtäväisen aikuisen olkapäästä?

Kuten edellä mainittiin, aktiivisuus- ja tarkkaavaisuushäiriöitä pidetään neurologisena ja osittain periytyvänä oireena (lapsuus- ja nuoruusiässä 60 – 90%), mutta silti tilastojen valossa tarkasteltuna pienituloisten sekä ongelmaperheiden lapset ovat yliedustettuja, mitä tulee sen diagnosointiin. Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen mukaan myös vanhemmaksi tuleminen alle 20-vuotiaana lisää huomattavasti lapsen riskiä sairastua aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriöön. Tämä on poikkeuksellinen tulkinta, kun ottaa huomioon sen, että vielä kuusikymmentä vuotta sitten tämä oli arkipäivää.

Nämä edellä mainitut tekijät antavat mielestäni viitteitä siitä, että yhteiskunnallisella asemalla ja sosiaalisella statuksella on huomattava vaikutus siihen, kuinka lapsi mukautuu asettamiimme normeihin. Tämä taas herättä epäilyksen siitä, että useassa tapauksessa kyse olisi sopeutumisvaikeuksista sekä kasvatuksellisista ja sosiaalisista ongelmista neurologisten sijaan.

adhdKenties lapsia ei tulisi lähtökohtaisestikaan diagnosoida kuten aikuisia, sillä lapset eivät osaa käsitellä ja puhua tunteistaan samalla tavalla. Lapset osoittavat tunteitaan käytöksellään – sillä poikkeavallakin. Ongelma lieneekin yhteiskuntarakenteissamme, jotka eivät suvaitse poikkeavuuksia ja erilaisuutta. Lapsistamme tulee helposti ahtaiden normien uhreja.

Loppuun haluaisin muistuttaa teitä, että kukaan meistä ei tiedä, kuinka nämä vahvat huumausaineiksi luokitellut aineet vaikuttavat lapsen muovautuvaan mieleen ja hänen aivojensa kehitykseen. Tulokset näkyvät vasta sitten, kun on liian myöhäistä.

AsikainenAsikainen Martti

Düsseldorf

Isä, poika, koulutettu ja koulutettava. Lue lisää täältä: http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/

5 thoughts on “ADHD – totta vai tarua?”

  1. Ihmettelen mistä kirjoittaja on saanut ajatuksen, että aktiivisen ja menevän ihmisen ”kääntöpuolena” olisi maanisuus, ”hulluus” tai mitään muutakaan ”epänormaaliksi” kutsuttavaa. Ehkä se, että jotkut henkilöt ovat olleet luovia ja kekseliäitä ei liity mitenkään oletettuun ADHD-sairauteen. Voisiko olla, että lahjakas ja paljon aikaansaava ihminen, sattuu saamaan paljon aikaan ja sitä kautta vastaan tulee myös enemmän hyödyllisiä ja mainetta niittäviä keksintöjä? Mitä tapahtumilla on tekemistä minkään oletetun sairauden kanssa?

    Mitä lapsiin tulee, onko kyseessä ADHD-aivosairaus vain lapsuus? ”Sen” keskeiset oireet ovat tarkkaamattomuus, ylivilkkaus ja impulsiivisuus. Nyt pitäisi vielä päättää onko ”se” sairaus vain lapsenomainen käytös. Jos jaamme minkä tahansa koululuokan gaussin käyrän mukaisesti aina joku on aktiivisin ja joku passiivisin. Kun poistamme käyrän molemmista päistä yhdet oppilaat, on meillä taas jäljellä jäävissä aktiivisin ja passiivisin. Menettelemmekö näin kunnes parittoman oppilaslukumäärän luokassa on jäljellä enää se yksi ”normaali” lapsi, joka ei ole kyseisen luokan referenssin mukaan ole ylivilkas (tai alivilkas)? Kuka määrittelee onko lapsi ylivilkas? Jalkapallovalmentaja, partiojohtaja, vanhemmat, rehtori, liikunnan opettaja, matematiikan opettaja, ruotsin opettaja, vai muut vanhemmat? Kenellä on oikeus leimata lapsi sairaaksi ja painostaa syömään stimulantteja, joiden käytöstä lapsi harvoin itse pitää. Mutta eihän lapselta kysytä mitään, hän on sairas, ja sairaudentunnoton tietenkin!

    Onko ADHD-diagnoosi lapsen vain lapsen ympäristön eduksi? Ketä diagnoosista lähes automaattisesti seuraava ADHD-lääkitys palvelee? Onko koululuokalle tärkeintä, että Jussi on hiljaa vaikka sitten kemikaalein, jos vanhempien kasvatustaidot tai kurinpito koululta ei onnistu. Hyväksymmekö riskit Jussin terveydelle, jotta meidän lapsemme saavat paremmin työrauhaa? Toisaalta eihän Jussi ole meidän lapsi, joten miksi välittää?

    Jokainen taho tulkitkoon Leon Eisenbergin tunnustuksen omien intressiensä mukaisesti. Ne, joilla on eniten hävittävää ovat ensimmäisenä ja kovimpana äänessä. Tarkkailkaammepa siis heidän toimintaansa ja puolustuspuheitaan erityisellä mielenkiinnolla ja kriittisyydellä. Neurologisia tutkimuksia ADHD-kandidaateille ei tehdä, koska mitään neurologisesti poikkeavaa heissä ei koskaan ole havaittu. Miksi siis tuhlata aikaa, vaivaa ja rahaa turhan tutkimiseen tai yrityksiin hankkia objektiivista näyttöä, kun vanhemmat saat vakuuteltua taitavalla myyntipuheella ja valkoisella takilla. Sellaista sairautta kuin ADHD ei ole. Ainoastaan ADHD:ksi kutsuttu lasten käytös ilmiönä on todellinen, jonka medikalisoinnilla voi tehdä paljon hilloa.

  2. Kirjoittaja on aivan oikeassa. Meidän pitäisi hyväksyä lapsiemme monimuotoisuus eikä pakottaa häntä keinotekoisiin raameihin. Ilman erilaisia ominaisuuksia ja yhteistyötä ei ihminenkään olisi säilynyt tällä planeetalla.

  3. Hei, hyviä näkökulmia. Jotta asperger ja ADHD lapset voivat olla ilman lääkityksiä ja ehkäpä ilman diagnoosia, koen että koulun ja ympäristön täytyisi myös muuttua. Nämä lapset saattavat tarvita myös apuvälineitä mm.aistikuormituksen purkamiseksi ja kuvallisia toinimta kuvia jäsentämään sekä tarkkoja päiväohjelmia. He tarvitsevat ympäristössään apua ja ohjausta. Se joka ei kasvata itse ADHD lasta, voi olla hyvin vaikea kumminkaan ymmärtää miksi ADHD lääkitys voi olla tärkeä, jopa pelastaa hänet. On hienoa ihailla neroja, moni heistä (jotka eivät jääneet historiaan) teki myös itsemurhan, elivät köyhänä, yksinäisenä ja onnettomana. Miksi alemmissa sosiaaliluokissa enemmän diagnosoitu näitä lapsia? Syy voi olla että nämä ominaisuudet ovat periytyviä ja mukana oppimisvaikeuksia, eikä ”pääsy” korkeampaan yhteiskuntaluokkaan onnistu syrjäytymisen vuoksi.

  4. Mielenkiintoinen kirjoitus ja tosin ajankohtainen, menin kyllä vähän pihalle en oisi ikinä uskonut jotta niin paljon on lapsia lääkityksen alaisena. Ihan järkyttävä luku kun ottaa huomioon miten näiden jatkossa käy.

Olisi kiva kuulla kommenttisi!

© 2019 Turpaduunari All Rights Reserved   

Theme Smartpress by Level9themes.